Reseptivihkosta poimittua: Halloumiburgerit ja BrewDog Hardcore IPA

Kesän voi julistaa alkaneeksi, kun terassilla on käyty ja ensimmäinen itse tehty burgeri nautittu huolella valitun ruokajuoman kera. Nämä helppotekoiset halloumiburgerit ovat jauhelihaburgerien ohella yksi kesäsuosikeistani. Suositellaan nautittavaksi mieluiten ulkona hyvässä seurassa. Resepti on kirjoitettu oman grillin puutteessa elävää ajatellen, joten siinä halloumin ja sämpylöiden paistovälineenä toimii tavallinen sähköliesi. Mikäli kuulut niihin onnellisiin, joilla on grilli, voit paistaa sämpylät ja juuston sillä.

Halloumiburgeri perinteisellä tavalla tarjoiltuna

Avoin versio; toisessa puolikkaassa salsaa ja toisessa majoneesia

Halloumiburgerit (2-3 hengelle)

3 keskikokoista tai isoa rouheciabattasämpylää tai muuta rouheaa sämpylää

200 grammaa halloumijuustoa

3 keskikokoista tomaattia

Puolikas iso punasipuli

Noin kolmasosaruukullinen herneenversoja

Valkosipulimajoneesia tai tsatsikia maun mukaan
Oliiviöljyä
Mustapippuria

(Salsakastiketta halutessasi)

(Lisukkeeksi lohkoperunoita halutessasi)

Jos teet valkosipulimajoneesin tai tsatsikin, salsakastikkeen ja lohkoperunat itse, ne voi ajan säästämiseksi tehdä jo edellisenä päivänä. Näin seuraavalle päivälle jää vähemmän hommaa. Tässä helpot esimerkkireseptit kaikkiin neljään (voit toki käyttää myös omia suosikkireseptejäsi): tsatsiki, salsakastike sekä lohkoperunat ja aioli.

Kun kastikkeet ovat valmiit, varsinainen hampurilaisten teko on helppoa. Halkaise sämpylät ja sivele sämpylän puolikkaiden sisäpinta oliiviöljyllä, jotta sämpylät eivät pääse kuivumaan uunissa. Paista sämpylöitä uunipellillä muutama minuutti miedolla lämmöllä (150-175 astetta) ja laita tämän jälkeen ne kulhoon odottamaan foliolla suojattuna. Suolaa ja paista sitten lohkoperunat pakkauksen ohjeen mukaan, mikäli ostit ne valmiina. Pilko tomaatit, herneenversot ja sipuli ja kuullota sipuli öljyssä pannulla. Huuhtele kevyesti halloumia, jotta ylimääräinen suola huuhtoutuu pois ja viipaloi se ohuiksi viipaleiksi. Paista halloumi öljyssä pannulla vaalean kullanruskeaksi. Kokoa halloumit, herneenversot, tomaatit, sipulit ja kastikkeet sekä ripaus mustapippuria sämpylöiden väliin ja työnnä tikku burgerien läpi, jos haluat perinteisiä hampurilaisia, tai kokoa täytteet ja ripottele mustapippuria sämpylän puolikkaiden päälle, jos haluat helpommin syötäviä avoimia hampurilaisia. Tarjoile burgerit ja lohkoperunat välittömästi.

Olutsuositus: Oman havaintoni mukaan BrewDogin Hardcore IPA tai muu hunajan ja toffeen arominen IPA tai DIPA leikkaa halloumin suolaisuutta ja säestää rapsakoiden kasvisten makua. Myös hedelmäinen ja hiukan makea Vehnäbock voisi toimia burgerien kanssa.

Copenhagen Beer Celebration Preview Part 20

Copenhagen Beer Celebration on jo ensi viikolla ja tapahtumaan osallistuvia panimoita esittelevä sarjani on ehättänyt viimeiseen osaan. Viimeisimpinä, muttei vähäisimpinä käsittelyssä ovat Arizona Wilderness, B. Nektar Meadery ja Boneyard Beer.

Arizona Wildernessin tarina:

Arizona Wilderness on 2013 perustettu panimo, joka on saanut nimensä karujen erämaiden hallitsemalta kotiseudultaan. Panimo saavutti nopeasti mainetta ja vain neljä kuukautta avaamisestaan se nimettiin Ratebeerissä maailman parhaaksi uudeksi panimoksi. Parrakkaiden panimonomistajien osuva tunnuslause on ”Handcrafted beers, facecrafted beards”. Koska Arizona Wilderness ehti jo julkaista CBC:n olutlistansa, muttei oluiden sessioita, esitän taas toiveeni siitä, minkä kahden oluen julkaistuista kaikkein eniten toivoisin tulevan omiin sessioihini.

Haluaisin kokeilla Arizona Wildernessilta:

Olut nro 1. American Presidential Stout 

Tulisten Imperial Stoutien sarjassa tämä 11-prosenttinen nautiskelutyylinen olut lienee ilmeisen hyvä, sillä Ratebeerissä sen pisteet ovat erinomaiset (100 pistettä yleisvaikutelmasta ja 97 tyylistä). Olueen käytetyt jalopenot ovat savustettuja, joten kyseessä on jonkinlainen savu-IS-chili-IS-hybridi (mikä sanahirviö). Savustamisen voisi kuvitella pehmentävän jalopenojen tulisuutta ja täydentävän olutta hyvällä tavalla.

 

Olut nro 2. Gibraltar’s Gose

Toisen kiinnostavimman oluen valinta oli haastavaa, sillä loppusuoralle kiri kaksi tasavahvaa ehdokasta: tuhdilta kuulostava 10-prosenttinen Barely Wine Barley Wine Pappy Van Winkle ja kevyempi 4,8-prosenttinen Gibraltar’s Gose. Molemmat tyylilajinsa ilmeistä huippua. Kuitenkin valitsin tähän Gibraltar’s Gosen, sillä korianterin ja suolan yhdistelmä sai kuvitteellisen suolasalmiakin maun valloittamaan makunystyräni välittömästi. Asiaan vaikutti myös oluen Ratebeer-sivun mukaansatempaava kertomus Gibraltar’s Gosen valmistuksesta. Olut valmistetaan alkukantaiseen tyyliin käsin, käyttäen ainoastaan puisia työvälineitä.

B. Nektar Meaderyn tarina:

B. Nektar Meadery poikkeaa muista Copenhagen Beer Celebrationin osallistujista sikäli, että se ei ole varsinainen panimo, vaan simoja valmistava eräänlainen ”hunajapanimo”. Pieni simatehdas on ollut toiminnassa vuodesta 2006 ja sitä pyörittävät pariskunta Brad ja Kerri Dahlhofer sekä pariskunnan ystävä Paul Zimmerman. B. Nektar Meadery ehti jo julkaista omat sessiokohtaiset simansa ja näyttää siltä, että herkullisia ja jänniä simoja on tiedossa varsinkin omissa aamusessioissani. Erityisesti mangomehusta, hunajasta ja mustapippurista koostuva Necromangocon kuulostaa todelliselta kulinaariselta elämykseltä.

Boneyard Beerin tarina:

Vuonna 2010 perustettu Boneyard Beer on jenkkipanimo, jonka tarina sai alkunsa muiden panimojen hylättyjen oluenpanovälineiden hautausmaalta. Vanhat välineet kunnostettiin ja uusi panimo syntyi kuin feenikslintu tuhkasta, hehkuvana ja elinvoimaisena. Boneyardin verkkosivuilla oluista on tehty taidetta – tuotteet esitetään niin kauniissa ja satumaisen värikkäässä muodossa, että ne tuntuvat lähes epätodellisilta. Totta ne kuitenkin ilmeisesti ovat, jopa tuo hullunkurisen keväänvihreän värinen Shotgun India Session Ale.

Haluaisin kokeilla Boneyard Beerilta:

Olut nro 1. RPM IPA

RPM IPA on 7,5-prosenttinen tujuhko, mutta hedelmäinen IPA. Oluen kuivahumalointiin on käytetty neljää USA:n luoteisosista peräisin olevaa humalalajiketta. IBUja RPM pitää sisällään 75. Panimo luonnehtii oluttaan sitruunaiseksi ja ananaksiseksi, arvioijat ovat löytäneet oluesta myös appelsiinia.

Olut nro 2. Femme Fatale

6,5-prosenttinen Femme Fatale on Sour Ale-tyylilajin edustaja, jonka kypsytyksessä on käytetty vadelmia ja karpaloita. Kirpeän karpalon kuvittelisi sopivan hyvin Sour Aleen, kun taas vadelma on kirpeään suuntaan kallistuneissa oluissa jo klassikkohöyste. Katsotaan, tuoko kohtalo tämän oluen lasiini festareilla.

Vielä ei ole myöhäistä liittyä mukaan: CBC:n perjantain lippuja voi ostaa täältä. Lisäksi CBC:n Facebook-sivuilla on ollut mainos myyntiin juuri tulleesta viimeisestä erästä varattuja ja lunastamattomia lippuja, joista ilmeisesti yksi kaikkiin sessioihin oikeuttava lippu on yhä tarjolla lippukaupassa.

Copenhagen Beer Celebration Preview-sarjan edellisen osan voit lukea tästä:

Osa 19. Beavertown,Magic Rock ja Off Color

Uusin versio tapahtumaan osallistuvien panimojen listasta löytyy alapuolelta. Siihen on merkitty yliviivauksella tähän mennessä peruneet panimot ja niiden tilalle tulleet tulokkaat lisätty listan perään.

1. Mikkeller

2. To Öl

3. The Kernel

4. Alpha state

5. Freigeist

6. Surly

7. Westbrook

8. Närke

9. LoverBeer

10. Three Floyds

11. BrewDog

12. J. Wakefield

13. Funky Buddha

14. Hoppin Frog

15. Sante Adairius

16. 7venth Sun

17. Baird

18. Peg's/Cycle

19. Alvinne

20. Kuhnhenn

21. Cigar City

22. Prairie

23. Firestone Walker

24. Evil Twin

25. Brodies

26. Buxton

27. Siren

28. Omnipollo

29. Stillwater

30. Crooked Stave

31. Lervig

32. De Molen

33. Amager

34. Cervejaria Way Beer

35. Green Flash

36. Jester King

37. Brekeriet

38. Beavertown

39. Magic Rock

40. Off Color Brewing

41. Arizona Wilderness

42. B. Nektar Meadery

43. Boneyard Beer

Lisätietoja:

Copenhagen Beer Celebration:

http://copenhagenbeercelebration.com/blog/

https://www.facebook.com/copenhagenbeercelebration

https://twitter.com/CphBeerCeleb14

Copenhagen Beer Celebrationin päivittyvä panimo- ja sessiokohtainen juomalista:

http://beerticker.dk/copenhagen-beer-celebration-2014-oel-og-bryggerier

Arizona Wilderness Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/brewers/arizona-wilderness-brewing-company/17445/

B. Nektar Meadery Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/brewers/b-nektar-meadery/9834/

Boneyard Beer Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/brewers/boneyard-beer-company/12018/

Arizona Wilderness American Presidential Stout Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/arizona-wilderness-american-presidential-stout/258394/

Arizona Wilderness Gibraltar’s Gose Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/arizona-wilderness-gibraltars-gose/257497/

Boneyard Beer RPM IPA Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/boneyard-rpm-ipa/135289/

Boneyard Beer Femme Fatale Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/boneyard-femme-fatale/135025/

Pääsiäisen jatkot: Suklaamuna- ja olutmaistelu

Pääsiäismunat ovat kuuluneet pääsiäiseeni pikkulapsesta asti. Lapsuudessa suklaamunien itseoikeutettu juomavalinta oli mehu, mutta tällä kertaa juomaksi valikoitui olut, tarkemmin sanottuna Ridgewayn Imperial Russian Stout. Yhdistin oluen kokeilumielessä kolmeen eri suklaamunaan ja tässä tulokset lyhyesti ja ytimekkäästi niille lukijoilleni, jotka ovat itseni lailla jämähtäneet pääsiäistunnelmiin.

Kinder-muna ja Imperial Russian Stout, nam!

Ridgeway Imperial Russian Stout + Kinder = Imperial Russian Stoutin ja Kinderin yhdistelmä muistuttaa häkellyttävän paljon lakritsijäätelötuutin pohjalta usein löytyvää voimakkaan makuista lakritsikastiketta höystettynä hitusella vanhan ajan kermaista vaniljajäätelöä. Todella maukas kombinaatio, jonka osuvuutta ei osannut ennalta arvata. Lakritsin, suklaan ja oluen ystävän unelma.

Mignon ja Imperial Russian Stout, tuhtia pähkinäsuklaata

Ridgeway Imperial Russian Stout + Mignon = Tässä parivaljakossa Mignonin pähkinäisyys korostuu. Olueen yhdistettynä Mignonin maku kääntyy pähkinäisestä maitosuklaasta aromikkaammaksi tummaksi pähkinäsuklaaksi. Tumman suklaan suosijalle sopiva, silkkisen täyteläinen valinta.

Rölli ja Imperial Russian Stout, liian kuivaa

Ridgeway Imperial Russian Stout + Rölli = Rölli ja Imperial Russian Stout tuottavat yhdessä muita testaamiani yhdistelmiä reilusti kuivemman yhteismaun. Kahvi nousee päällimmäisenä mieleen, hieman jopa kahvinporot. Itse tasapainoa etsivänä en oikein tykkää tästä ylikuivasta yhteismausta. Kuivuudesta voinee syyttää kuivakkaan teollisen makuista pääsiäismunaa, joka tuskin maistuisi kovin kummoiselta minkään oluen kanssa.

Lisätietoja:

Ridgeway Imperial Russian Stout Alkon sivuilla:

http://www.alko.fi/tuotteet/757434/

Ridgeway Imperial Russian Stout Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/ridgeway-imperial-russian-stout/192406/

Ridgeway Imperial Russian Stout Olutoppaassa:

http://olutopas.info/olut/5007/ridgeway-imperial-russian-stout

Reseptivihkosta poimittua: Vuohen salaattijuustosalaatti ja Chimay Tripel

Perinteisen vuohenjuustosalaatin tekeminen voi tuntua työläältä projektilta, sillä pannuun helposti kiinni palavan pehmeän juuston paistaminen on melkoinen taitolaji. Jos inhoat laillani vuohenjuuston paistamista, tässä resepti paistamatta valmiiseen, mutta silti herkulliseen, vuohenjuustosalaattiin. Reseptissä käytetään kiinteää Kolatun salaattijuustoa, jota on saatavilla isoista marketeista sekä muoviin pakattuna palana että kuutioina miedossa mausteliemessä.

Raikas vuohen salaattijuustosalaatti (3-4 isohkoa annosta)

Keskikokoinen Lollo Rosso-salaatti tai Mix-salaatti

Pieni paprika

3-4 Tomaattia

Pieni punasipuli tai 7-10 kevätsipulin varta

Saksanpähkinöitä reilu puoli pussia (40-50 g)

Kolatun tilan Wilhelmina-vuohen salaattijuustoa 150 g (pala tai kuutiot liemessä)

Viinirypäleitä noin puolikas terttu

Kurkkua reilu puolikas keskikokoinen kurkku

(Vesi- tai hunajamelonia fiiliksen mukaan, ei pakollinen)

Maustamiseen

1 tl mustapippuria

Balsamiviinietikkaa maun mukaan

Oheen

Tuoretta vaaleaa leipää, ainakin kauraleipä ja vaalea, tuore pääsiäislimppu todettu toimiviksi

Salaatin teko-ohje on yksinkertainen. Tiivistettynä ainekset vaan pilkotaan ja lätkitään kulhoon. Tässä kuitenkin ohje tarkemmalla tasolla: Huuhtele, revi ja kuivaa salaatti ja lisää se kulhoon. Huuhtele kasvikset ja rypäleet ja pilko ne suurehkoiksi paloiksi, lisää myös ne kulhoon salaatin päälle. Lopuksi lisää salaattijuusto ja meloni kuutioituna ja saksanpähkinät. Mausta salaatti mustapippurilla ja balsamiviinietikalla.

Olutsuositus: Lempeän viljainen Tripel, esimerkiksi Chimay Tripel luo vuohenjuuston kanssa ihanan kermaisen yhteismaun ja täydentää myös salaatissa käytettyjen kasvisten ominaismakuja.

Pääsiäistervehdys

Oluekasta ja munarikasta pääsiäistä!

Pääsiäislukemiseksi 10 hyvää syytä kohottaa tuoppi juhlan kunniaksi:
http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=3046588

Smoothia ja särmää: Founders Centennial IPA

Taustaa: Michiganilaisen Foundersin Centennial IPA on klassikko-olut, jota käytetään usein mittapuuna uusia oluita kehiteltäessä ja arvioidessa. Centennial IPA on Centennialilla humaloitu Single-Hopped IPA, jonka mallaspuolesta vastaavat Crystal-maltaat. Jotkut yhden humalalajikkeen oluet ovat yksioikoisia ja yksipuolisia aina puuduttavuuteen asti. Tämä olut on kuitenkin positiivinen esimerkki siitä, millainen Single-Hopped-olut voi olla.

Panimo: Founders

Olut: Founders Centennial IPA

Tyyli: India Pale Ale

Prosentit: 7,2 %

Kantavierre: 16,8 °P

Katkeruus: 69,3 IBU

Väri: 37,3 EBC

Tuoksu: Oluen tuoksu on vahvasti trooppisen hedelmäinen, hiukan havuinen ja kevyesti greippinen. Hapanta omenaa löytyy lasin reunalta tuoksutellessa. Tuoksun erottuvin piirre on kuitenkin runsas hedelmäinen aromi, joka leviää olutlasista tehokkaasti sen välittömään lähiympäristöön.

Ulkonäkö: Tumman meripihkan värinen olut on varustettu runsaalla ja pitsimäisellä, luonnonvaalealla vaahdolla. 

Maku: Maun puolella ensin esiin nousee kermaisuutta, joka taittuu pian suoraviivaisen purevaan, havuja henkivään katkeruuteen. Loppumaussa persikkaiset ja päärynäiset vivahteet ovat hallitsevimpia, niiden lisäksi havaittaissa on hentoa, päärynäjäätelön mieleen tuovaa päärynäisyyttä ja karamellimaltaan aromia.

Suutuntuma: Suutuntuma on polveilevalla ja aaltoilevalla tavalla katkera. Tuntuma koostuu vuorottelevista katkeran puraisevista ja tasapainoisen täyteläisistä jaksoista. Oluen ensituntuma on yllättävän pehmeä. Eräs Centennial IPAn reitannut on sanonut, että India Pale Aleja voi arvioida ensimmäisen siemauksen suutuntuman perusteella. Pehmeä suutuntuma ennen humalan potkaisua on poikkeuksellisen hyvän IPAn merkki ja tämä merkki on Centennial IPAlle tunnusomainen. Mielestäni reittaajan sanat kiteyttävät tästä oluesta jotain olennaista. Samettisen ja rapean liitto tekee Centennialista omanlaisensa.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  39/50

Mihin tilanteeseen sopii? Centennial IPA on kiinnostava olut, sillä siinä jenkkityylinen, rouskuva katkeruus yhdistyy toffeiseen pehmeyteen ja täyteläisyyteen. Centennial-humala antaa oluelle sitruksista ja havuista makua ja maltaat karamellisen lempeää aromia. Jotkut ovat todenneet oluen itselleen liian makeaksi, mutta itse koen, että pieni karamellinen makeus tasapainottaa osuvasti oluen hedelmäisenhavuista katkeruutta. Centennial on moniin tilanteisiin sopiva klassikko-olut, jonka maku tukee mausteisen ruoan ja grilliruoan ominaismakuja. Olut voisi toimia myös chilillä maustetun salami-pizzan kanssa.

Lisätietoja:

Founders Centennial IPA Alkon sivuilla:

http://www.alko.fi/tuotteet/788224/

Founders Centennial IPA Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/founders-centennial-ipa/3168/

Founders Centennial IPA BeerAdvocatessa:

http://www.beeradvocate.com/beer/profile/1199/5441/

Founders Centennial IPA Olutoppaassa:

http://olutopas.info/beers.php?olut=1745

Testissä Brygga Streetbar, Tampereen kevään kenties odotetuin oluttapaus

Viime viikonloppuna suuntasin taas Tampereelle. Reissullani pääsin testaamaan myös Brygga Streetbarin, joka on Tampereelle helmikuussa perustettu olutravintola. Brygga-ravintolat ovat alun perin lähtöisin Lahdesta, jossa tällä hetkellä toimii kaksi Bryggaa, Citybar ja Laituribaari. Ravintoloiden konsepti perustuu kotimaisiin pienpanimo-oluisiin. Bryggan perusideasta tekee uniikin se, että ravintolat tarjoavat kotimaisia tuotteita laajalla spektrillä mitään tiettyä panimoa erityisesti painottamatta. Brygga on siis ikään kuin pienimuotoinen baariversio Suuret Oluet, Pienet Panimot-tapahtumasta eurooppalaisten oleskelutyyppisten olutravintoloiden hengessä.

Näyte Brygga Streetbarin sisustuksesta

No, hehkutus sikseen ja siirrytään itse asiaan. Kävin tutustumiskäynnillä Bryggassa lauantaina alkuillasta, jolloin ravintola oli rauhallinen. Ensivaikutelma oli positiivinen: selkeälinjaisen skandinaavisesti sisustetussa ravintolassa oli tilaa hengittää ja liikkua. Silloin tällöin olutravintoloissa yllättävästä kapeiden käytävien ja ahdistavan ahtaiden loossien aiheuttamasta ahtaan paikan kammosta ei ollut Bryggassa pelkoa. Pyörivät pallomaiset tuolit tuntuivat pienen totuttelun jälkeen mukavilta istua. Pyörivien tuolien vaihtoehtona olisi ollut myös korkeita baarijakkaroita.

Oluiden osalta valikoima oli sopivankokoinen ja osuva, myös harvoin saatavilla olevia tuotteita löytyi listalta. Kevään aikana valikoimissa olleista/olevista harvinaisuuksista mainittakoon ainakin Kiteen Panimon Pajari IPA ja Iso-Kallan Panimon tuotteet. Hanaoluista oli saatavilla myös pienempiä 2,5 desin annoksia. 

Kyyttö Milk Stout ja suloinen pullo

Omaan lasiini osui ensimmäisenä Hiisi Panimon Kyyttö Milk Stout, jota olisin maistanut jo Helsinki Beer Festivalissa, mikäli olisin sinne päässyt. Kyyttö oli väriltään täyteläisen suklaanruskea olut, jonka vaahto oli luonnonvaalea. Kyytöstä huomasi jo ensinuuhkaisulla, että kyseessä on nimenomaan MILK Stout. Tuoksussa maitosokerisuus sekoittui hienoiseen lakritsisuuteen. Makupuolella olut oli viehättävä sekoitus talkkunamaista kuivahkoa jauhoisuutta, maitosuklaista makeutta, syvää luumuisuutta ja pehmeää kermaisuutta. Loppumaun yllättävä suolasalmiakkisuus täydensi paketin. Oluen suutuntuma oli hyvin sileä ja hienovireisen hapokas. Prosentteihinsa (5,5) nähden varsin onnistunut ja erittäin makupitoinen olut. Kokonaisuutena olut oli kuitenkin sen verran persoonallinen, että se ei varmastikaan maistu kaikille. Itse salmiakin, lakritsin ja maitotuotteiden ystävänä tykkäsin kyllä kovasti.

Rakki ja kermakakkuvaahto

Toisena testasin niinikään Hiisi Panimon tuotteisiin kuuluvaa Rakkia. Rakki on viralliselta luokitukseltaan 4,5-prosenttinen sessiotyylinen IPA. Rakki kuitenkin yllätti belgimäisillä piirteillään. Oluen väri oli vaalean kuparinen ja vaahto kuohkean kermakakkumainen, huokoinen ja pitkään kestävä. Vadelmaa ja persikkaa huokuva tuoksu muistutti hiukan Delirium Tremensin vadelmapiirakkaista aromia. Maku oli aluksi tuoksua vastaavan vadelmamehuinen, mutta kääntyi loppumaun puolella kohti hedelmäistä katkeruutta. Erikoinen olut, joka ei ihan vastaa tyylilajiaan. Erikoisuudestaan huolimatta Rakki oli helppo ja raikas juotava.

Keväisen kellertävä Lentävä Hollantilainen

Kolmantena maistoin hanassa ollutta Pyynikin Panimon 5-prosenttista hybridiolutta Lentävää Hollantilaista. Jos muut oluet olivat jo ennakko-odotuksiin nähden yllätyksellisiä, niin tämä oli kyllä kaiken huippu. Olut oli väriltään viljanvaalea ja sen vaahto erittäin ohut. Paksun tuhti tuoksu muodostui omenan, keitettyjen juuresten ja kinkun tuoksujen yhteispelin tuloksena. Juuri lasiin kaadetun oluen tuoksussa oli myös katajaista kirpeyttä ja puunkuorimaista karkeahkoa rapeutta. Oluen maku oli kaksivaiheinen. Ensimmäisenä mausta erottui pehmeä maltaisuus, joka tipahti äkkiarvaamatta syvälle kirpakkaan katajanmarjan aromiin. Pudotusta säesti kevyt palvikinkkumaisuus. Oluen suutuntuma oli paksuhko ja rapeasti puraiseva. Harvinaisen jännä ja omalaatuinen, omituisen häilyvällä rajalla keikkuva olut, jonka makua on vaikea kuvata tyhjentävästi. Ehkä jos omenapiirakan päälle laittaisi keitettyjä vihanneksia ja kinkkua ja lopuksi ripottelisi pinnalle muutaman katajanoksan marjoineen, saisi jotain samantyylistä. Ehkä.

Kokonaisuutena ensivisiittini Bryggaan oli antoisa. Suosittelen lämpimästi tätä Tampereen oluttarjonnan uutta helmeä kaikille, jotka pitävät kotimaisista pienpanimo-oluista. Voin vain toivoa, että Brygga laajenisi myös pääkaupunkiseudulle lähemmäs kotikontujani.

Brygga Streetbar Tampere pähkinänkuoressa

Plussat:

+ kotimainen ja monipuolinen oluttarjonta

+ myös maisteluannoksia saatavilla

+ pientä syötävää myös kuulemma saatavilla

+ ohjelmaa: musiikkia, baarivisailuja ja olutmaisteluiltoja

+ selkeä ja persoonallinen sisustus

+ tilava interiööri

+ erittäin siisti baari, siis hyvin siistinä pidetty :)

Miinukset:

- hiukan syrjäinen sijainti, tänne ei ainakaan "Tampere-turisti" eksy vahingossa

- ei juurikaan ulkomaisia tuotteita (jos se nyt on miinus)

Lisätietoja:

Brygga Streetbar Tampereen kotisivut:

http://www.brygga.fi/streetbar-tampere/

Brygga Streetbar Tampere Facebookissa, mm. valikoimapäivitykset ja tuleva ohjelma:

https://fi-fi.facebook.com/bryggastreetbar?ref=stream&hc_location=stream

Brygga Streetbar Tampere esittelyssä:

http://tampere.kohokohdat.fi/brygga-streetbarissa-vaahtoavat-pienpanimo-oluet/

Hiisi Kyyttö Milk Stout Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/hiisi-kyytto-milk-stout/242798/

Hiisi Rakki Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/hiisi-rakki/231017/

Pyynikin Panimo Lentävä Hollantilainen Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/pyynikin-lentava-hollantilainen/258640/

"Mä en siitä ryyppäämisestä niin oo kiinnostunu"

Eräs lähipiiriini kuuluva henkilö kertoi taannoin työpaikkansa kahvipöytäkeskustelussa olutblogistani ja suositteli sitä. Yhden työkaverin vastaus oli paljonpuhuva: ”Mä en siitä ryyppäämisestä niin oo kiinnostunu.”

Jäin miettimään lausetta pitkäksi aikaa. Mieleeni tuli jossain vaiheessa toinen, usein toistunut tilanne. Tilanteen peruskaava on seuraavanlainen: Juon olutta baarissa tai muussa paikassa hitaasti sitä maistellen ja mietiskellen. Aika kuluu. Noin puolen tunnin kuluttua joku kysyy: ”Etkö sä vieläkään oo juonut sitä sun olutta?” No, vastaus on, että en, en ole vielä juonut. Myöhemmin kotona keksin miljoona nasevaa vastausta kysymykseen ja ihmettelen, miten voi olla niin vaikea antaa ihmisen juoda oluensa omaan tahtiin.

Ei vaadittu kuin lyhyt pätkä ahkeraa aivotyöskentelyä, kun työpaikan ja baarin tilanne löysivät mielessäni yhteisen nimittäjän. Oluen juominen on yhtä kuin känni. Oluen juomisesta on kovin kummallista nauttia. Ainoa oluen tarkoitus on tulla humalaan, ja mielellään vielä mahdollisimman äkkiä ja halvalla. Suomalaisten enemmistön asenteet olutta kohtaan ovat jyrkän ryyppäämiskeskeiset. 

Mitä tälle sitten voisi tehdä? Olutharrastajat sekä ravintola-alalla työskentelevät ovat kiitettävässä määrin aktivoituneet edistämään kohtuullisen oluennautiskelun ideaa omalla tavallaan esimerkiksi Tolkkua holhoukseen-liikkeen merkeissä. Kuitenkin suurin osa suomalaisista ei ole tietoinen virinneestä kohtuullisen alkoholinkäytön aatteesta. Monet ajattelevat, että ilmaisu ”harrastan oluita” on vain kauniimpi tapa ilmaista olevansa alkoholisti.

Miksei voitaisi ajatella pikemminkin, että olutharrastus on kokkausharrastuksen tai viiniharrastuksen kaltainen tapa nauttia erilaisista mauista ja niihin liittyvistä elämyksistä? Tai että olutharrastus on iloa tuottava harrastus siinä, missä hiihto, kitaransoitto tai lintujen tarkkailu? Harva olutharrastaja juo olutta ensisijaisesti siksi, että haluaa tulla humalaan. Suurin osa juo olutta, koska on kiinnostunut tutustumaan erilaisiin makuihin, oppimaan uutta ja nauttimaan elämästä. Olutharrastus myös tuo ihmisiä yhteen sivistyneen alkoholinkäytön parissa. Ryyppääminen on kaukana iltamasta, jonka aikana maistellaan yhdessä muiden kanssa pieni annos muutamaa olutta ja analysoidaan niitä, kenties kirjoitetaan niistä myös muistiinpanoja.

Olutharrastus ei siis ole sama asia kuin alkoholismi. Toki varmasti myös olutharrastajien joukossa on ongelmakäyttäjiä ja niitä, joilla menee överiksi. Väittäisin kuitenkin, että ongelmajuojia on huomattavasti vähemmän olutharrastajien kuin bulkkilagerin juojien keskuudessa. Eron tuottaa asenne. Jos olueen asennoidutaan kuten ruokaan, sen tärkein ominaisuus on maku. Jos olueen suhtaudutaan kuten harrastukseen, sen tärkein ominaisuus on nautinto. Tällainen asenne vähentää ongelmakäyttöä huomattavasti tehokkaammin kuin alkoholismilla pelottelu tai kaiken alkoholiin liittyvän kieltäminen summanmutikassa. Olutharrastuksen leviämisen tuloksena voi olla myös keskimääräisen kerralla nautitun alkoholiannoksen pieneneminen. Mikä tärkeintä, pienestä tai hitaasti nautitusta annoksesta tulee sosiaalisesti hyväksyttävä.

Ja sille läheiseni työkaverille tässä voisin vielä sen verran mainita, että en minäkään siitä ryyppäämisestä niin oo kiinnostunu. Paras olut on usein se illan ainoa olut.

Copenhagen Beer Celebration Preview Part 19

Tässä juttusarjassa esittelen vuoden 2014 Copenhagen Beer Celebrationiin osallistuvia panimoita sekä listaan kultakin panimolta kaksi olutta, joiden toivoisin tulevan tapahtumaan. Tässä osassa mukana ovat Beavertown, Magic Rock ja Off Color.

Beavertownin tarina:

Lontoolaisen Beavertownin tarina alkoi joulukuussa 2011, kun panimo perustettiin Duke’s Brew and Que-ravintolan tiloihin. Sittemmin panimon toiminta on laajentunut ja panimo on muuttanut pois ravintolan tiloista tilavampiin tiloihin. Beavertownin missiona on tuottaa mieleenpainuvan kokemuksen juojalleen antavia oluita intohimoisella asenteella.

Haluaisin kokeilla Beavertownilta:

Olut nro 1. Bloody ’Ell 

Bloody ’Ell on 7,4-prosenttinen veriappelsiini-IPA. Veriappelsiini on ainakin mehun muodossa yksi suosikeistani, joten siitä luulisi saatavan myös herkullista humalamehua. Prosenttien puolesta tämä olut ei kuitenkaan muistuta mehua. Bloody ’Elliltä odotan mehevää makua, appelsiinista aromia ja kirpeää loppupotkua. Myös britti-IPAlle ominaisia toffeisia ja kermaisia sävyjä saattaa olla havaittavissa.

Olut nro 2. Gamma Ray

Toinenkin valintani osuu Pale Ale-vyöhykkeelle. Tällä kertaa kyse on American Pale Alesta, jonka alkoholiprosentti on 5,4. Oluen saamat pisteet ovat yllättävän korkeat suhteellisen miedoksi olueksi vahvoja oluita suosivassa Ratebeerissä. Gamma Ray on siis epäilemättä laadukas APA, joka henkinee mäntymetsän jylhää hiljaisuutta ja greipin suutasuipistavaa kirpeyttä. 

Magic Rockin tarina:

Magic Rock aloitti panimotoiminnan vuonna 2011 Englannin Huddersfieldissä. Panimo sai nopeasti kansainvälistä huomiota ja se nimettiin Ratebeer-sivustolla toiseksi parhaaksi uudeksi panimoksi maailmassa 2012. Magic Rockin oluista julkaistiin jo vihjailevasti osa Copenhagen Beer Celebrationin Facebook-ryhmässä, mutta oluiden sessioita ei vielä paljastettu. Niinpä päädyin valitsemaan julkistetuista oluista mielestäni kaksi kiinnostavinta, joiden eniten toivoisin tulevan jompaankumpaan omista sessioistani (pe-aamu tai la-aamu).

Haluaisin kokeilla Magic Rockilta:

Olut nro 1. Bourbon Barrel Bearded Lady 2014 

Bourbon Barrel Bearded Lady on Magic Rockin vuosittain julkaisema tynnyrikypsytetty 10,5-prosenttinen Imperial Stout. Tuhdin oluen kuvaillaan syvän suklainen, vahvan kahvinen ja viinimäisen marjainen. 

Olut nro 2. Un-Human Cannonball IIPA 2014

Un-Human Cannonball on 12-prosenttinen, voimakkaasti humaloitu olut. Ja voimakkaasti humaloidulla en tässä tapauksessa tarkoita eräässä yhteydessä tällaiseksi tituleeratun Carlsberg Lagerin tyylistä ’humalointia’, vaan humalointia, joka on voimakkaampaa kuin Magic Rockin Human Cannonball DIPAn humalointi. Un-Human Cannonball on humaloinnin voimakkuutta lukuunottamatta humaloitu samaan tapaan kuin serkkunsa, eli sitruksia ja trooppisen raikkaita hedelmiä on luvassa suun täydeltä.

Off Colorin tarina:

Chicagolaisen vuonna 2012 perustetun Off Colorin tarinalla on yksinkertainen perusta. Panimon perustajat John Laffler ja Dave Bleitner syntyivät, tekivät elämässään muita asioita kuin oluen panemista ja jossain vaiheessa ymmärsivät, että ovat parempia panemaan olutta kuin tekemään muita asioita. Olutkoulu Siebel Institutessa opiskelleet kaverukset päätyivät perustamaan oman panimon suuremmissa panimoissa käyttämiensä oppivuosien jälkeen. Tuloksena oli Off Color Brewing. Myös Off Color ehti jo julkaisemaan listansa, joten sovellan panimoon samaa periaatetta kuin Magic Rockiin.

Haluaisin kokeilla Off Colorilta:

Olut nro 1. Dino’smores

10,7-prosenttinen Imperial Vaahtokarkki Stout graham-kekseillä, kaakaolla ja vaniljalla. Dino’smoresin osalta mahdollisuuksia on monia. Joko olut sortuu ällömakeuteen ja hukkuu hattarapilven alle tai sitten se onnistuu nivomaan elementtinsä yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi, jossa Imperial Stoutin perusmauillekin (kahvi, suklaa) on jätetty tilaa.

Olut nro 2. Troublesome

4,5-prosenttinen Troublesome on vähintään yhtä mielenkiintoinen viritelmä kuin Dinos’mores. Troublesome on tavallisen vehnäoluen ja erittäin happaman, maitohappobakteerikäyneen oluen yhdistelmä. Mukaan on laitettu myös ripaus suolaa ja korianteria. Lopputulosta on vaikea kuvitella. Sitä pitäisi maistaa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan CBC:hen, lippuja voi ostaa täältä. Perjantai-aamun sessioon mahtuu yhä väkeä.

Copenhagen Beer Celebration Preview-sarjan edellisen osan voit lukea tästä:

Osa 18.Green Flash, Jester King ja Brekeriet

Uusin versio tapahtumaan osallistuvien panimojen listasta löytyy alapuolelta. Siihen on merkitty yliviivauksella tähän mennessä peruneet panimot ja niiden tilalle tulleet tulokkaat lisätty listan perään.

1. Mikkeller

2. To Öl

3. The Kernel

4. Alpha state

5. Freigeist

6. Surly

7. Westbrook

8. Närke

9. LoverBeer

10. Three Floyds

11. BrewDog

12. J. Wakefield

13. Funky Buddha

14. Hoppin Frog

15. Sante Adairius

16. 7venth Sun

17. Baird

18. Peg's/Cycle

19. Alvinne

20. Kuhnhenn

21. Cigar City

22. Prairie

23. Firestone Walker

24. Evil Twin

25. Brodies

26. Buxton

27. Siren

28. Omnipollo

29. Stillwater

30. Crooked Stave

31. Lervig

32. De Molen

33. Amager

34. Cervejaria Way Beer

35. Green Flash

36. Jester King

37. Brekeriet

38. Beavertown

39. Magic Rock

40. Off Color Brewing

41. Arizona Wilderness

42. B. Nektar Meadery

43. Boneyard Beer

Lisätietoja:

Copenhagen Beer Celebration:

http://copenhagenbeercelebration.com/blog/

https://www.facebook.com/copenhagenbeercelebration

https://twitter.com/CphBeerCeleb14

Beavertown Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/brewers/beavertown/14320/

Magic Rock Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/brewers/magic-rock/12873/

Off Color Brewing Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/brewers/off-color-brewing/16683/

Beavertown Bloody ’Ell Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/beavertown-bloody-ell/213354/

Beavertown Gamma Ray Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/beavertown-gamma-ray/189363/

Magic Rock Bourbon Barrel Bearded Lady Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/magic-rock-bourbon-barrel-bearded-lady/171160/

Magic Rock Un-Human Cannonball IIPA Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/magic-rock-un-human-cannonball/213427/

Off Color Dino’smores Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/off-color-dinosmores/248855/

Off Color Troublesome Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/off-color-troublesome/217665/

Pääsiäisen olut-ruokaparitus

Pääsiäinen on reilun viikon päässä ja verkko ja lehdet suorastaan pursuavat vinkkejä oikean viinin valinnasta pääsiäisaterialle. Sen sijaan oikean oluen valintaan ei ole juuri ollut saatavilla ohjeita. Omasta mielestäni olut on yhtä lailla osuva pääsiäisjuoma kuin viinikin, joten tässä omat vinkkini oluen ja pääsiäisruokien toimivaan parittamiseen. Vinkkeihin on haettu vaikutteita internetin ihmemaasta ja olutkirjallisuudesta. Kaikki mainitsemani oluet ovat tällä hetkellä Alkon valikoimassa tai erikoisvalikoimassa. Koska Alkon valikoima on rajallinen, esimerkkioluet eivät välttämättä aina edusta tyylilajinsa kaikkein terävintä kärkeä. Olen kuitenkin pyrkinyt valitsemaan esimerkkioluiksi laadukkaita oluita.

Varteenotettavia vaihtoehtoja pääsiäispöytään

Lammas + Trappist/Abbey Ale tai Porter

Lammas on perinteinen pääsiäisruokien pääraaka-aine, joka tarjoillaan usein uunissa tai pannulla paistettuna ja mausteyrteillä tai maustekastikkeella höystettynä. Lampaalle soveltuvan oluen on sovittava yhteen sekä lampaan ominaismaun, paistamisen aikaansaaman paahtuneen maun että mausteiden kanssa. Trappist- ja Abbey Aleja suositellaan lampaan seuraksi, sillä ne täydentävät lampaan hienostunutta makua. Erityisesti Dubbeleiden makeus tukee myös paahdetun lihan makua.

Porter on riittävän kompleksinen olut päästäkseen oikeuksiinsa lampaan kanssa ja sopiakseen täydentämään paahdetun lihan ominaismakua. Paahteinen Porter korostaa lihan makua. 

Suomalainen vaihtoehto: Malmgård Emmer Tripel, Luostari Dubbel tai Sinebrychoff & Brooklyn Brewery Two Tree Porter

Ulkomainen vaihtoehto: Rochefort 10, La Trappe Dubbel tai Fuller’s London Porter

Kinkku + tumma Ale- tai Lager-olut tai Weizenbock

Tumma Ale tai Lager neutraloi kinkun suolaisuutta ja korostaa lihan savuista makeutta. Weisenbockin mausteinen, maltainen ja tumman hedelmäinen maku taas on omiaan tukemaan sianlihan ominaismakua. 

Suomalainen vaihtoehto: Hiisi Pläkki tai Prykmestar Vehnäbock

Ulkomainen vaihtoehto: Brewdog Libertine Black Ale, Weihenstephaner Vitus Weizenbock tai Velkopopovický Kozel Master Tmavy

Kevyet kana- ja kasvisruoat + Blonde

Blonde on oluttyyppinä hedelmäisen raikas ja pehmeän maltainen. Pääsiäisen kevyempien aterioiden ruokajuomana Blonde on erinomainen, sillä se antaa tilaa hennommillekin ruoan vivahteille.

Ulkomainen vaihtoehto: St. Feuillien Tripel, Leffe Blonde tai Tripel Karmeliet

Kananmunapohjaiset ruoat + vehnäolut

Vehnäoluen ja kananmunan pehmeät ominaismaut ovat toistensa kanssa harmonisessa suhteessa. Miedon maukas vehnäolut ei peitä kananmunan aromia.

Suomalainen vaihtoehto: Marsalkka Luomuvehnä tai Prykmestar Vehnäbock

Ulkomainen vaihtoehto: Paulaner Hefe-Weissbier tai Ayinger Bräuweisse

Pääsiäissuklaa + Porter, Stout tai Imperial Stout

Pääsiäiseen kuuluu olennaisesti suklaa, jota tarjotaan varsinkin erilaisten suklaamunien muodossa. Suklaan seurana toimii hyvin suklaisuuteen ja paahteisuuteen taipuvainen Stout, Imperial Stout tai Porter. Maitosuklaan kanssa Milk Stout on mitä parhain valinta.

Suomalainen vaihtoehto: Beer Hunter’s Mufloni Keripukki Stout tai Laitilan Kievari Imperiaali Stout

Ulkomainen vaihtoehto: Ridgeway Imperial Russian Stout, St. Peter’s Cream Stout tai Nøgne Ø Imperial Stout

Pashat ja rahkajälkiruoat + Brown Ale tai belgityylinen ale

Pasha ja rusinaiset rahkajälkiruoat viihtyvät rusinaisen, mausteisen ja kuivahedelmäisen Brown Alen seurassa. Myös hedelmäisen hapan belgityylinen ale sopii pääsiäisen rahkajälkiruokien seuraksi.

Suomalainen vaihtoehto: Rekolan Panimo & Hiisi Panimo Kaksi Kotia

Ulkomainen vaihtoehto: Anchor Brekle’s Brown tai La Chouffe

Mämmi + Mämmiolut

Sokerina pohjalla pääsiäisherkku, joka jakaa mielipiteet. Mämmin kanssa sataprosenttisen mämmielämyksen tuottaa mämmiolut.

Suomalainen vaihtoehto: Laitilan Kievari Mämmi Stout

Lisätietoja:

Vinkkejä oluen ja pääsiäisruokien parittamiseen:

http://www.99bottles.net/food-n-beer/beer-with-easter-dinner/

http://www.lajollawinetours.com/pair-your-easter-dinner-with-local-craft-beers/