Testissä Brygga Streetbar, Tampereen kevään kenties odotetuin oluttapaus

Viime viikonloppuna suuntasin taas Tampereelle. Reissullani pääsin testaamaan myös Brygga Streetbarin, joka on Tampereelle helmikuussa perustettu olutravintola. Brygga-ravintolat ovat alun perin lähtöisin Lahdesta, jossa tällä hetkellä toimii kaksi Bryggaa, Citybar ja Laituribaari. Ravintoloiden konsepti perustuu kotimaisiin pienpanimo-oluisiin. Bryggan perusideasta tekee uniikin se, että ravintolat tarjoavat kotimaisia tuotteita laajalla spektrillä mitään tiettyä panimoa erityisesti painottamatta. Brygga on siis ikään kuin pienimuotoinen baariversio Suuret Oluet, Pienet Panimot-tapahtumasta eurooppalaisten oleskelutyyppisten olutravintoloiden hengessä.

Näyte Brygga Streetbarin sisustuksesta

No, hehkutus sikseen ja siirrytään itse asiaan. Kävin tutustumiskäynnillä Bryggassa lauantaina alkuillasta, jolloin ravintola oli rauhallinen. Ensivaikutelma oli positiivinen: selkeälinjaisen skandinaavisesti sisustetussa ravintolassa oli tilaa hengittää ja liikkua. Silloin tällöin olutravintoloissa yllättävästä kapeiden käytävien ja ahdistavan ahtaiden loossien aiheuttamasta ahtaan paikan kammosta ei ollut Bryggassa pelkoa. Pyörivät pallomaiset tuolit tuntuivat pienen totuttelun jälkeen mukavilta istua. Pyörivien tuolien vaihtoehtona olisi ollut myös korkeita baarijakkaroita.

Oluiden osalta valikoima oli sopivankokoinen ja osuva, myös harvoin saatavilla olevia tuotteita löytyi listalta. Kevään aikana valikoimissa olleista/olevista harvinaisuuksista mainittakoon ainakin Kiteen Panimon Pajari IPA ja Iso-Kallan Panimon tuotteet. Hanaoluista oli saatavilla myös pienempiä 2,5 desin annoksia. 

Kyyttö Milk Stout ja suloinen pullo

Omaan lasiini osui ensimmäisenä Hiisi Panimon Kyyttö Milk Stout, jota olisin maistanut jo Helsinki Beer Festivalissa, mikäli olisin sinne päässyt. Kyyttö oli väriltään täyteläisen suklaanruskea olut, jonka vaahto oli luonnonvaalea. Kyytöstä huomasi jo ensinuuhkaisulla, että kyseessä on nimenomaan MILK Stout. Tuoksussa maitosokerisuus sekoittui hienoiseen lakritsisuuteen. Makupuolella olut oli viehättävä sekoitus talkkunamaista kuivahkoa jauhoisuutta, maitosuklaista makeutta, syvää luumuisuutta ja pehmeää kermaisuutta. Loppumaun yllättävä suolasalmiakkisuus täydensi paketin. Oluen suutuntuma oli hyvin sileä ja hienovireisen hapokas. Prosentteihinsa (5,5) nähden varsin onnistunut ja erittäin makupitoinen olut. Kokonaisuutena olut oli kuitenkin sen verran persoonallinen, että se ei varmastikaan maistu kaikille. Itse salmiakin, lakritsin ja maitotuotteiden ystävänä tykkäsin kyllä kovasti.

Rakki ja kermakakkuvaahto

Toisena testasin niinikään Hiisi Panimon tuotteisiin kuuluvaa Rakkia. Rakki on viralliselta luokitukseltaan 4,5-prosenttinen sessiotyylinen IPA. Rakki kuitenkin yllätti belgimäisillä piirteillään. Oluen väri oli vaalean kuparinen ja vaahto kuohkean kermakakkumainen, huokoinen ja pitkään kestävä. Vadelmaa ja persikkaa huokuva tuoksu muistutti hiukan Delirium Tremensin vadelmapiirakkaista aromia. Maku oli aluksi tuoksua vastaavan vadelmamehuinen, mutta kääntyi loppumaun puolella kohti hedelmäistä katkeruutta. Erikoinen olut, joka ei ihan vastaa tyylilajiaan. Erikoisuudestaan huolimatta Rakki oli helppo ja raikas juotava.

Keväisen kellertävä Lentävä Hollantilainen

Kolmantena maistoin hanassa ollutta Pyynikin Panimon 5-prosenttista hybridiolutta Lentävää Hollantilaista. Jos muut oluet olivat jo ennakko-odotuksiin nähden yllätyksellisiä, niin tämä oli kyllä kaiken huippu. Olut oli väriltään viljanvaalea ja sen vaahto erittäin ohut. Paksun tuhti tuoksu muodostui omenan, keitettyjen juuresten ja kinkun tuoksujen yhteispelin tuloksena. Juuri lasiin kaadetun oluen tuoksussa oli myös katajaista kirpeyttä ja puunkuorimaista karkeahkoa rapeutta. Oluen maku oli kaksivaiheinen. Ensimmäisenä mausta erottui pehmeä maltaisuus, joka tipahti äkkiarvaamatta syvälle kirpakkaan katajanmarjan aromiin. Pudotusta säesti kevyt palvikinkkumaisuus. Oluen suutuntuma oli paksuhko ja rapeasti puraiseva. Harvinaisen jännä ja omalaatuinen, omituisen häilyvällä rajalla keikkuva olut, jonka makua on vaikea kuvata tyhjentävästi. Ehkä jos omenapiirakan päälle laittaisi keitettyjä vihanneksia ja kinkkua ja lopuksi ripottelisi pinnalle muutaman katajanoksan marjoineen, saisi jotain samantyylistä. Ehkä.

Kokonaisuutena ensivisiittini Bryggaan oli antoisa. Suosittelen lämpimästi tätä Tampereen oluttarjonnan uutta helmeä kaikille, jotka pitävät kotimaisista pienpanimo-oluista. Voin vain toivoa, että Brygga laajenisi myös pääkaupunkiseudulle lähemmäs kotikontujani.

Brygga Streetbar Tampere pähkinänkuoressa

Plussat:

+ kotimainen ja monipuolinen oluttarjonta

+ myös maisteluannoksia saatavilla

+ pientä syötävää myös kuulemma saatavilla

+ ohjelmaa: musiikkia, baarivisailuja ja olutmaisteluiltoja

+ selkeä ja persoonallinen sisustus

+ tilava interiööri

+ erittäin siisti baari, siis hyvin siistinä pidetty :)

Miinukset:

- hiukan syrjäinen sijainti, tänne ei ainakaan "Tampere-turisti" eksy vahingossa

- ei juurikaan ulkomaisia tuotteita (jos se nyt on miinus)

Lisätietoja:

Brygga Streetbar Tampereen kotisivut:

http://www.brygga.fi/streetbar-tampere/

Brygga Streetbar Tampere Facebookissa, mm. valikoimapäivitykset ja tuleva ohjelma:

https://fi-fi.facebook.com/bryggastreetbar?ref=stream&hc_location=stream

Brygga Streetbar Tampere esittelyssä:

http://tampere.kohokohdat.fi/brygga-streetbarissa-vaahtoavat-pienpanimo-oluet/

Hiisi Kyyttö Milk Stout Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/hiisi-kyytto-milk-stout/242798/

Hiisi Rakki Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/hiisi-rakki/231017/

Pyynikin Panimo Lentävä Hollantilainen Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/pyynikin-lentava-hollantilainen/258640/