Jos joku oli tullut kysymään minulta vaikkapa vuosi sitten,
millaista uutta olutfestaria toivoisin Helsinkiin, olisin vastauksessani
luultavasti kuvaillut jotakin hyvin paljon
Craft Beer Garden Festivalin
kaltaista happeningia. Beer Gardenit ovat niitä paikkoja, joihin mieluiten
luonnon ja oluen ystävänä suuntaan ulkomailla käydessäni ja jostain kumman
syystä Suomessa ei sellaisiin ole pahemmin törmännyt. Ehkä suomalainen sää ei
parhaalla mahdollisella tavalla tue olutpuutarhan ideaa, mutta toisaalta onhan
meillä niitä kivierämaahenkisiä terasseja ja ulkona enemmän tai vähemmän muovipussin
sisällä järkättyjä oluttapahtumia vaikka kuinka, eli ei se oluen maistelu
ulkosalla nyt mikään mahdoton ajatus ole.
Kun mainos CoolHeadin organisoimasta Craft Beer Garden
Festivalista ilmaantui Facebook-fiidiini pyytämättä ja yllättäen, tuntui jo
ensisilmäyksellä, että tämä voisi nyt olla sitä, mistä olin haaveillut ja vielä
enemmänkin. Pieni intiimi ja melu- ja ruuhkatasoltaan maltillinen tapahtuma
omenapuiden katveessa, jonka panimolistalta löytyisi just, eikä melkein niitä
omia suosikkipanimoita kotimaasta ja vähän ulkomailtakin. Vähän kuin sympaattinen
Kymijoki Beer Festival, mutta astetta kiinnostavammalla kattauksella ja
lähempänä kotipaikkaani Espoota.
|
Ennen olutfestaria tuli syötyä lounasta uudessa kasvisruokatapahtuma VegeStreetissä, ihanat Mamacitasin tacot |
|
Ja tietty jälkkäriksi gelatoa |
Ennakko-odotukset ylittyivät, kun reilu viikko sitten lauantaina kävelin
ensin VegeStreetissä (toinen uusi ja varsin kaivattu tapahtuma Helsingin kesään
btw) visiteerattuani ja mahan mehevillä vegetortilloilla ja jätskillä
täytettyäni elämäni ekaa kertaa Korjaamon pihalle ja kesäisten puutarhajuhlien
tunnelma tulvahti suoraan syliin. Kerrostaloasujana suhtaudun romanttisen
höpsösti pihoihin ja puutarhoihin ja suorastaan rakastan kypsyvien omenien
mehukasta tuoksua. Pienen hetken vietin vain ihaillen kaikenlaisia puita,
joiden oksien lomaan oluttapahtuma oli rakennettu. Sitten oli aika palata maan pinnalle
ja suunnata maistelemaan oluita.
|
Kesä ja sourit... |
|
...vaan ei ne stoutitkaan huonoja oo :) |
Päivän parhaat oluet olivat Maistilan Tradato (greipillä ja
ananaksella höystetty sour) ja CoolHeadin Forbidden Desert (suklainen vahva
stout). Kevyesti suolaisen sitruunamehujään ja hedelmälihaisen tuoreen ananaksen
makuinen Tradato sopi ihan täydellisesti hellesäähän, mutta uskoisin, että
samainen juoma uppoaisi kelillä kuin kelillä. Forbidden Desert oli paahteinen,
suklainen ja hassulla tavalla piparinen olunen, ei ehkä ihan perinteisin 30
asteen juoma, mutta mainion maukas tuote siitä huolimatta.
|
Brew by Numbersin 13/7 Pepper and Rye Saison oli periaatteessa kivan pirtsakka, mutta epäpuhdas jälkimaku häiritsi |
|
Olutbloggaaja harjoittelemassa maastoutumista. Vai pitäisikö sanoa puustoutumista? |
Craft Beer Gardenin maistelulasi oli oikein toimivan
mallinen pienillekin annoksille, joita taas tapani mukaan tapahtumassa suosin. Vahvemmista
oluista olisin toivonut vielä kahta desiä pienempää kokovaihtoehtoa, mutta en
oikein ollut varma, oliko sellaisia ylipäätään mahdollista saada, kun yhdellä
juomalipulla sai nimenomaan yhden kahden desin annoksen. Miehen kanssa jaettuna
kaksidesiset vahvemmat oluetkin olivat ok, mutta seuralaisettomia ja
humalatilaan päätymistä karttavia kokeilunhaluisia kävijöitä ajatellen myös
yhden desin annoksille toivoisi ensi kesäksi omaa juomalippuaan. Pientä
palautetta pitää antaa myös lasien loppumisesta lauantaina jo seitsemän aikaan.
Jatkossa toivoisi, että laseja varattaisiin tarpeeksi reilu määrä tai
vaihtoehtoisesti siirryttäisiin esim. SOPP:eissa käytössä olevaan lasin pesu-
ja panttisysteemiin. Tällä kertaa loppuillasta oli jaettu muovimukeja, jotka
eivät mielestäni kuulu olutfestareille.
Pienistä alkuhaasteista huolimatta mainio tapahtuma, johon osallistun
erittäin mieluusti jatkossakin!
Loppuun vielä Craft Beer Garden Festivalin plussat ja
miinukset lyhyesti:
+ ihanan tunnelmallinen ja persoonallinen paikka, puutarha
lumosi ainakin minut
+ kävijämäärää rajoitettu, mikä taas vähentää ruuhkaa
huomattavasti
+ ei kovaäänisiä känniläisiä
+ mukana vain tosi hyviä panimoita
- tapahtumalasit loppuivat kesken
- istumapaikkoja oli ulkona rajoitettu määrä, tosin
sisällekin pääsi ja siellä oli hyvin lisätilaa
+/- ruoka: en osaa kovin pätevästi arvioida ruokatarjontaa,
koska lounastin VegeStreetissä ennen tapahtumaa ja näin ollen nälkä ei päässyt
yllättämään. Grillisafkapainotuksella kuitenkin ilmeisesti mentiin ja paistettu
halloumi taisi olla ainut vegevaihtis. Halloumin ystävänä diggaan (tosin
annoksen täyttävyys/monipuolisuus jää kokonaiskuvan puuttuessa mysteeriksi,
halloumi kun ei sellaisenaan kaikesta valloittavuudestaan huolimatta ihan riitä
ruoaksi). Vegaaneille ei tainnut olla listalla mitään, eli tässä olisi selvästi
kehittämisen paikka.
Ruokaisampia annoksia ei myöskään koskaan voi olla liikaa, eli seuraavaa kertaa varten heitän ilmoille menuidean (saa käyttää muillakin festareilla, patenttia ei ole haettu :D): kolmen-neljän annoksen pääruokamenu sisältäen sekä lihaa, kalaa tai kanaa että vegeä ja/tai vegaanista safkaa ja lisäksi erillinen kolmen-neljän annoksen suupalamenu. On ihan mieletöntä nähdä, että olutfestareilla panostetaan nykyään ihan oikeasti jo ruokaan ja ainakin Helsingissä tai sen välttämättömässä läheisyydessä monipuolinen ja laadukas, hipsterihenkinenkin safkatarjonta alkaa nykyään olla jo must (eli sillä kuuluisalla grillatulla sialla + erilaisilla makkaroilla ei välttämättä pötkitä kovinkaan pitkälle).