Leppoisa olutilta lehvästön alla: Craft Beer Garden Festival

Jos joku oli tullut kysymään minulta vaikkapa vuosi sitten, millaista uutta olutfestaria toivoisin Helsinkiin, olisin vastauksessani luultavasti kuvaillut jotakin hyvin paljon Craft Beer Garden Festivalin kaltaista happeningia. Beer Gardenit ovat niitä paikkoja, joihin mieluiten luonnon ja oluen ystävänä suuntaan ulkomailla käydessäni ja jostain kumman syystä Suomessa ei sellaisiin ole pahemmin törmännyt. Ehkä suomalainen sää ei parhaalla mahdollisella tavalla tue olutpuutarhan ideaa, mutta toisaalta onhan meillä niitä kivierämaahenkisiä terasseja ja ulkona enemmän tai vähemmän muovipussin sisällä järkättyjä oluttapahtumia vaikka kuinka, eli ei se oluen maistelu ulkosalla nyt mikään mahdoton ajatus ole.

Kun mainos CoolHeadin organisoimasta Craft Beer Garden Festivalista ilmaantui Facebook-fiidiini pyytämättä ja yllättäen, tuntui jo ensisilmäyksellä, että tämä voisi nyt olla sitä, mistä olin haaveillut ja vielä enemmänkin. Pieni intiimi ja melu- ja ruuhkatasoltaan maltillinen tapahtuma omenapuiden katveessa, jonka panimolistalta löytyisi just, eikä melkein niitä omia suosikkipanimoita kotimaasta ja vähän ulkomailtakin. Vähän kuin sympaattinen Kymijoki Beer Festival, mutta astetta kiinnostavammalla kattauksella ja lähempänä kotipaikkaani Espoota.

Ennen olutfestaria tuli syötyä lounasta uudessa kasvisruokatapahtuma VegeStreetissä, ihanat Mamacitasin tacot

Ja tietty jälkkäriksi gelatoa

Ennakko-odotukset ylittyivät, kun reilu viikko sitten lauantaina kävelin ensin VegeStreetissä (toinen uusi ja varsin kaivattu tapahtuma Helsingin kesään btw) visiteerattuani ja mahan mehevillä vegetortilloilla ja jätskillä täytettyäni elämäni ekaa kertaa Korjaamon pihalle ja kesäisten puutarhajuhlien tunnelma tulvahti suoraan syliin. Kerrostaloasujana suhtaudun romanttisen höpsösti pihoihin ja puutarhoihin ja suorastaan rakastan kypsyvien omenien mehukasta tuoksua. Pienen hetken vietin vain ihaillen kaikenlaisia puita, joiden oksien lomaan oluttapahtuma oli rakennettu. Sitten oli aika palata maan pinnalle ja suunnata maistelemaan oluita.

Kesä ja sourit...

...vaan ei ne stoutitkaan huonoja oo :)

Päivän parhaat oluet olivat Maistilan Tradato (greipillä ja ananaksella höystetty sour) ja CoolHeadin Forbidden Desert (suklainen vahva stout). Kevyesti suolaisen sitruunamehujään ja hedelmälihaisen tuoreen ananaksen makuinen Tradato sopi ihan täydellisesti hellesäähän, mutta uskoisin, että samainen juoma uppoaisi kelillä kuin kelillä. Forbidden Desert oli paahteinen, suklainen ja hassulla tavalla piparinen olunen, ei ehkä ihan perinteisin 30 asteen juoma, mutta mainion maukas tuote siitä huolimatta.

Brew by Numbersin 13/7 Pepper and Rye Saison oli periaatteessa kivan pirtsakka, mutta epäpuhdas jälkimaku häiritsi

Olutbloggaaja harjoittelemassa maastoutumista. Vai pitäisikö sanoa puustoutumista?

Craft Beer Gardenin maistelulasi oli oikein toimivan mallinen pienillekin annoksille, joita taas tapani mukaan tapahtumassa suosin. Vahvemmista oluista olisin toivonut vielä kahta desiä pienempää kokovaihtoehtoa, mutta en oikein ollut varma, oliko sellaisia ylipäätään mahdollista saada, kun yhdellä juomalipulla sai nimenomaan yhden kahden desin annoksen. Miehen kanssa jaettuna kaksidesiset vahvemmat oluetkin olivat ok, mutta seuralaisettomia ja humalatilaan päätymistä karttavia kokeilunhaluisia kävijöitä ajatellen myös yhden desin annoksille toivoisi ensi kesäksi omaa juomalippuaan. Pientä palautetta pitää antaa myös lasien loppumisesta lauantaina jo seitsemän aikaan. Jatkossa toivoisi, että laseja varattaisiin tarpeeksi reilu määrä tai vaihtoehtoisesti siirryttäisiin esim. SOPP:eissa käytössä olevaan lasin pesu- ja panttisysteemiin. Tällä kertaa loppuillasta oli jaettu muovimukeja, jotka eivät mielestäni kuulu olutfestareille.

Pienistä alkuhaasteista huolimatta mainio tapahtuma, johon osallistun erittäin mieluusti jatkossakin!

Loppuun vielä Craft Beer Garden Festivalin plussat ja miinukset lyhyesti:

+ ihanan tunnelmallinen ja persoonallinen paikka, puutarha lumosi ainakin minut

+ kävijämäärää rajoitettu, mikä taas vähentää ruuhkaa huomattavasti

+ ei kovaäänisiä känniläisiä

+ mukana vain tosi hyviä panimoita

- tapahtumalasit loppuivat kesken

- istumapaikkoja oli ulkona rajoitettu määrä, tosin sisällekin pääsi ja siellä oli hyvin lisätilaa

+/- ruoka: en osaa kovin pätevästi arvioida ruokatarjontaa, koska lounastin VegeStreetissä ennen tapahtumaa ja näin ollen nälkä ei päässyt yllättämään. Grillisafkapainotuksella kuitenkin ilmeisesti mentiin ja paistettu halloumi taisi olla ainut vegevaihtis. Halloumin ystävänä diggaan (tosin annoksen täyttävyys/monipuolisuus jää kokonaiskuvan puuttuessa mysteeriksi, halloumi kun ei sellaisenaan kaikesta valloittavuudestaan huolimatta ihan riitä ruoaksi). Vegaaneille ei tainnut olla listalla mitään, eli tässä olisi selvästi kehittämisen paikka. 

Ruokaisampia annoksia ei myöskään koskaan voi olla liikaa, eli seuraavaa kertaa varten heitän ilmoille menuidean (saa käyttää muillakin festareilla, patenttia ei ole haettu :D): kolmen-neljän annoksen pääruokamenu sisältäen sekä lihaa, kalaa tai kanaa että vegeä ja/tai vegaanista safkaa ja lisäksi erillinen kolmen-neljän annoksen suupalamenu. On ihan mieletöntä nähdä, että olutfestareilla panostetaan nykyään ihan oikeasti jo ruokaan ja ainakin Helsingissä tai sen välttämättömässä läheisyydessä monipuolinen ja laadukas, hipsterihenkinenkin safkatarjonta alkaa nykyään olla jo must (eli sillä kuuluisalla grillatulla sialla + erilaisilla makkaroilla ei välttämättä pötkitä kovinkaan pitkälle).