Nukkavieru herrasmies violetin ja kullan kirjavassa takissa: Olvi American Brown Ale

Olvin American Brown Alen tölkki toi mieleen kedon kukat...

...ja syksyn valossa kylpevän, kulottuneen viljapellon.

Taustaa: Olvin syksyn uusi erikoisolutsarjalainen on American Brown Ale -tittelillä varustettu, kauniin punavioletin ja kullan värinen tölkkiolut. Oluen speksit ovat varsin maitokauppamaiset, eli jälleen kerran puhutaan 4,7-prosenttisesta, kansan makuun sopivasta tuotteesta. Lieneekö brown alesta tulossa nouseva tyyli, kun tuntuu, että ruskeanpuhuvaa olutta puskee nyt ihan joka tuutista, jopa Iisalmesta.

Panimo: Olvi

Olut: American Brown Ale

Tyyli: Brown Ale

Prosentit: 4,7 %

Kantavierre: 11 %

Katkeruus: 35 IBU

Väri: 70 EBC

Tuoksu: Tutunoloisuus jatkuu tölkistä sen kummemmitta kiemuroitta sen sisältöön. Oluen tuoksussa on hyvin maltillista maltaisuutta sekä kevyttä talkkunaa ja vaalean, hieman liian pitkäksi aikaa pannuun unohtuneen Juhlamokan paahteisuutta. Ja valitettavasti myös taas sitä bulkkimaista pahvia ja tunkkaisuutta.

Ulkonäkö: Tumman punaruskea olut luonnonvalkeine runsaine vaahtoineen on oikeastaan aika nätti. Oluen väri tuo mieleen nukkavierun samettitakin.

Maku: Mallasleipäistä alkumakua seuraa kahvirasvainen, aavistuksen pähkinänkuorinen keskimaku. Tyylinomaisia elementtejä on selvästi kyllä havaittavissa, mutta niiden kanssa ei totta totisesti lähdetä hurjastelemaan. Loppumaku on hiukan savuinen, karkeahkon rouhea ja vähän epämääräisellä tavalla maamainen. Pahvi ja pikkuinen metallisuus seuraavat mukana kautta linjan.

Suutuntuma: Oluen hiilihapot ovat melkoisen terävät ja pisteliäät. Suutuntuma sen sijaan on aika miellyttävän täyteläisehkö. Pointsit Olville yrityksestä rimpuilla irti bulkkipuolen oluidensa vetisestä vaikutelmasta.

Omat pisteeni Olutoppaan asteikolla: 29/50 (tuoksu 5 + ulkonäkö 4 + maku 7 + yleisvaikutelma 13)

Mihin tilanteeseen sopii? Perussettiin lukeutuva tuote sopii vaikkapa tummaan lageriin mieltyneelle. Tämä ei ole liikaa mitään, mutta erikoisolutnoviisille ihan riittävästi kaikkea. Itselleni tämä oli ehkä vähän liian vähän, no, mitään säväyttävää. Suklaajäätelön kyljessä mausta irtosi ehkä enemmän kaikenlaista jännää, joten suosittelen ottamaan jotain kivaa suklaista taikka paahteista ruokaa tämän olusen rinnalle. 

Loppuun vielä toimituksen huomautus: erikoisolut-sanasta on aika monenlaisia mielipiteitä, mutta itse käytän sitä ihan tarkoituksella kuvaamaan kaikkea bulkista poikkeavaa. Tämä siksi, että kaikista olutbuumeiluista ja -huumailuista huolimatta suomalaisten enemmistölle IPA on edelleen ihan sikaerikoinen ja erilainen olut, just se sellainen erikoisolut.

Lisätietoja:

Olvi American Brown Ale Ratebeerissä:

https://www.ratebeer.com/beer/olvi-american-brown-ale/552165/

Ruoka + olut: appelsiininen hapanolut ja pastasalaatti

Syyskuun ensimmäinen. Näinä hiljalleen kirpakoituvina ja pihlajanmarjan, kaneliomenien ja viileän savimaan tuoksuisina päivinä ainakin allekirjoittanut tykkää fiilistellä mennyttä kesää ja laittaa niitä omia lempparisalaatteja vielä, kun kasviksissa on makua ja niiden rakenne on rapsakka. Herneenversot ovat parhaimmillaan kesällä ja alkusyksystä, joten nyt on osuva hetki valmistaa viikonloppuruoaksi yhtä kesän ruokasuosikeistani, herneenverso-pastasalaattia. Kyseessä on jälleen kerran varsin helppo ja nopea ruoka, jonka tekaisee reilussa puolessa tunnissa.

Alkuperäisen reseptin olen napannut Kotivinkistä kauan sitten ja tapani mukaan hieman muokannut sitä matkan varrella lisäämällä joukkoon puolikkaan ison punasipulin. Ainesten mittasuhteita voi säätää oman makunsa mukaan, esimerkiksi aurinkokuivattujen tomaattien määräksi riittää mielestäni puolikas purkillinen ja parmesaania puolestaan saa olla pikkuisen ohjetta enemmän, noin 70-80 grammaa. Resepti on sikäli hauska, että sitä on helppo muunnella ja lisäämällä esimerkiksi prosciuttoa salaatista saa helposti ruokaisamman.

Olutpari: Crooked Stave St. Bretta Valencia Orange tai muu raikkaan aromikas, vain kevyesti katkera olut, jonka maussa on sitrusta

Olen parittanut tämän pastasalaatin aiemmin onnistuneesti esimerkiksi vehnäoluen ja kevyesti humaloidun american pale alen kanssa, mutta juttuun valitsin salaatin kumppaniksi amerikkalaisen hapanolutekspertin Crooked Staven tuoreen appelsiinin aromisen, herkullisen happaman St. Bretta Valencia Orangen. 

Salaatin seuraksi sopii mielestäni parhaiten raikas ja aromikas olut, jonka maussa on kirpakkaa sitrusta. Valencia Orange on mielestäni ihanteellinen pari, sillä oluen tuoksun mehukas hedelmälihaisuus ja maun hapan hedelmäisyys, kevyt mustapippurisuus ja hento vehnäisyys sallivat herneenversojen ja pastan makujen nousta esiin. Crooked Staven hapanoluille tyypilliset mausteiset elementit täydentävät harmonisesti salaatista erottuvia aurinkokuivattujen tomaattien ja mustapippurin aromeja. Hapanoluen ja parmesaanin liitto puolestaan on pikkuisen kieroutunut, mutta hyvä.

Sopiva alkoton juomavaihtoehto pastasalaatille on esimerkiksi italialainen sitruuna- tai appelsiinilimu vaikkapa San Pellegrinolta. Myös suomalaiset bitter lemon -tyyppiset limut (Raikastamo) tai perinteiset sitruslimut (Laitila) passaavat mainiosti. Tavalliset limsat ovat tälle ruokalajille vähän liian imeliä kumppaneita ja niiden hyökkäävät hiilihapot peittävät helposti salaatin hennommat aromit.

Pastasalaatista on tullut tämän talouden luottoresepti, toivottavasti se pääsee sinunkin reseptikirjaasi!