XIX Real Ale Festival Gallows Birdissa

Real aleihin erikoistuneessa Gallows Birdissa järjestettiin tänä viikonloppuna yhdeksättätoista kertaa Real Ale Festival-tapahtuma ja kävin tänään paikalla testailemassa oluttarjontaa. Minulle tämä oli toinen kerta Real Ale Festivaleilla, eka kerta oli vuonna 2014. Brittiläisiä real ale-oluita esittelevän festarin teemana oli tällä kertaa läntinen Britannia.

Tämä olutfestari on mielestäni ominaisluonnoltaan erityinen kahdestakin eri syystä: sillä on suomalaisittain ainutlaatuinen teema ja se järjestetään espoolaisen suosikkiolutkuppilani uumenissa. Baarissa tunnelma on tapahtuman aikana yleensä tiivis ja eläväinen. Festareilla edustettuina on kenties normaalia enemmän kokeneiden ja arvokkaiden olutharrastajakonkarien, brittiläisiin herkkuihin erikoistuneiden herrasmieslipittelijöiden sekä humalahakuisten ja äänekkäiden oluenjuojien ryhmien edustajia. Väen koostumus oli tälläkin kertaa omaan silmääni varsin monimuotoinen.

Cornish Crown Porter

Olutpuolella tarjonta oli myös monimuotoista ja sopivien kokeiltavien oluiden valitseminen sikäli haastavaa, vaikka pieniä annoksia jälleen suosinkin. Liikkeelle lähdettiin iltapäivällä neljän maissa tummalla osastolla, josta valkkasin kokeiluun Cornish Crownin Porterin. Porter oli maultaan pähkinänkuorinen, kahvinporoinen ja tumman maltainen. Tuoksu oli erittäin mieto ja koostui lähinnä mallasmaisista ja kevyen paahteisista elementeistä. Kiva aloitusolut, muttei mikään erityisen spesiaali elämys.

Gower Black Diamond Porter

Cornish Crown Porterin jälkeen jatkoin tylsänpuoleista linjaani ottamalla maisteluun toisen saman tyylilajin edustajan, eli Gowerin Black Diamond Porterin. Valinta osoittautui harvinaisen osuvaksi, sillä tyystin mustanpuhuvan oluen maku oli äärimmäisen miellyttävä. Tuoretta lakritsaa, mallasleipää, espressoa, paahdettua mallasta ja tummaa suklaata oli tarjolla vaikka muille jakaa. Tuoksupuolella oluesta erottui tuhkaisia ja lakritsaisia aromeja. Illan aikana kokeilemistani real aleista ehdottomasti paras ja tasapainoisin.

Buden Black Rock English Strong Ale

Buden Black Rock oli English Strong Ale-tyylilajia edustava, hyvin omalaatuinen olut. Oluen maussa oli tummia marjoja, karkkia, hunajaa ja taatelia. Tuoksu oli makeahko ja melko maltainen, kuivahedelmäinenkin. En ole ihan varma, tykkäsinkö tästä oluesta, mutta ainakin se oli erikoinen ja kiinnostava kokemus.

Forge Hartland Blonde

Forge Hartland Blonde oli kivasti pilsmäisen viljaisen ja maltaisen pohjan päälle rakennettu hedelmäpläjäys. Erityisesti oluen mausta nousi esiin sitruunaa, limeä, vaniljaa ja mangoa, vaikka olipa näitä samoja elementteja mukana myös tuoksussa, tosin maltillisessa määrin. Luonteeltaan kesäinen olut sopi myös talviseen pubitunnelmaan saumattomasti.

Dieu du Ciel! Aphrodisiaque

Real ale-maistelun päätteeksi oli hyvä ottaa vielä yksi ihan erilainen, mutta erittäin hyvä olut. Dieu du Ciel!:in Aphrodisiaque oli minulle entuudestaan tuttu tuote ja tiesin sen istuvan omaan makuuni lähes saumattomasti. Kaakaoinen, vaniljainen ja hiukan tammitynnyrinen maku ei pettänyt tälläkään kertaa ja jotenkin tutusta oluesta onnistui taas löytämään uusia elementtejä. Edelleen ihmettelen, miten Dieu du Ciel! pystyy tekemään oluistaan niin luonnollisen oloisia ja totaalisen mauntäyteisiä samaan aikaan. Todellinen luottopanimo, jolta ei huonoa olutta ole tullut vielä vastaan.

Real ale-festareilla olisi ollut tarjolla oluiden ja  muutaman siiderin lisäksi myös pientä syötävää, mutta tällä kertaa syötäviä ei tullut testattua. Sivusilmällä vilkuilemalla onnistuin bongaamaan joistain pöydistä ainakin kiinnostavan oloisia ja teemaan sopivia piiraita.

Kiitos antoisasta Real Ale-festarista Gallowsille! Tämä tapahtuma puoltaa edelleen hyvin paikkaansa suomalaisten oluttapahtumien joukossa ja säännölliset festarivisiitit ovat olutharrastajalle hyvä tapa pysyä kärryillä myös real ale-maailmasta. Vinkkinä Real Ale Festivalin testaamisesta kiinnostuneille todettakoon vielä, että paikalle on suotavaa mennä mahdollisimman ajoissa. Myöhemmin illalla istumapaikkojen metsästyksessä eivät nimittäin useinkaan auta edes ne kuuluisat kissat ja koirat.

Lisätietoja:

XIX Real Ale Festival Gallows Birdin sivuilla:

http://www.gallowsbird.fi/tapahtuu.htm

Alkon valikoiman helmiä: To Øl Goliat Imperial Stout

Taustaa: Tanskalaistaustaisen mustalaispanimon To Ølin Goliat Imperial Stout on yksi tämänhetkisistä Alkon valikoiman helmistä. Kiinnostavaksi Goliatin tekee sen moniulotteinen luonne. Kun tuoksuttamisen jälkeen kuvittelee jo tuntevansa oluen, onnistuu maku yllättämään perinpohjaisesti. Goliatissa on erilaisia tasoja vaikka muille jakaa.

Oluen mallaspohjana ovat pilsner-, suklaa- ja cara crystal-maltaat sekä savustetut maltaat. Oluessa on käytetty myös paahdettua ohraa ja kaurahiutaleita. Humalalajikkeina on käytetty Columbusta ja Simcoeta. Kiinnostavia yksityiskohtia ovat olueen valmistuksen yhteydessä lisätyt cassonadesokeri ja reipas 3 kilon annos kahvipapuja (kahvin muodossa).

Panimo: To Øl

Olut: Goliat Imperial Stout

Tyyli: Imperial Stout

Prosentit: 10,1 %

Kantavierre: 27,4 °P

Katkeruus: 59,2 EBU

Väri: 355 EBC

Tuoksu: Tuoksusta erottuu kahvia melkein kaikissa eri muodoissaan: papuina, pannukahvina, puruina ja espressona. Keskivertoa kitkerämmät kaakaopapuiset sävyt sekä mieto talkkunaisuus ja pähkinänkuorimaisuus täydentävät kahvisuutta. Havuinen ja hiukan pihkainen humalointi tuntuu taustalla, mutta jää tässä pääosin kuivan kahvisessa paketissa sivurooliin.

Ulkonäkö: Tumman suklaanruskean oluen vaahto on kinuskinvaalea.

Maku: Oluen alkumaku on rusinainen, luumuinen ja lakritsinen, erottuupa joukosta myös jänskiä mämmisiä, turpeisia ja tuhdin maltaisia makuja. Keskimakua hallitsevat espressoisuus ja suklaakahvisuus. Loppumaussa on makeaa hunajaisuutta, joka tuo mieleen hunajaleivoksen. Olut jättää jälkeensä paahteisen ja hieman tuhkaisen maun. Makeaahan tämä on, mutta olut ei silti sorru ällömakeuden puolelle. Makeus toisaalta myös erottaa oluen kivalla tavalla monista muista saman tyylilajin tuotteista.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on hyvin paksu, öljymäinen ja liukas.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  40/50

Mihin tilanteeseen sopii? Tämän tyyppinen olut on kiva jälkiruoka jo sellaisenaan, mutta tumman suklaan kanssa siitä voisi nousta esiin uusia ulottuvuuksia. Otaksuisin, että olut toimisi myös aika kivasti beer floatin pohjana täyteläisyytensä ja tietyn makeutensa ansiosta. Panimon oma ruokasuositus oluelle on sinihomejuusto. Sopivaa seuraa oluelle voisivat olla myös perusluonteeltaan tuhdit ja kermaiset ruokalajit.

Lisätietoja:

To Øl Goliat Imperial Stout Alkon sivuilla:

http://www.alko.fi/tuotteet/728704/

To Øl Goliat Imperial Stout Olutoppaassa:

http://olutopas.info/beers.php?olut=3433

To Øl Goliat Imperial Stout Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/to-ol-goliat-imperial-coffee-stout/164496/

Kotipanimo-olutta: Snow White Brewery Perus Saison

Taustaa: Sain Musamiehen oluet-blogin Markus Lumipuulta maisteltavaksi muutamia kotipanimo-oluita, joista toisena päätin korkata saisonin. Musamiehen ja Whiten perustaman Snow Whiten perinteiseen suomalaiseen tapaan Perus Saisoniksi nimetyn oluen voisi nimensä perusteella olettaa olevan konstailematon tuttavuus. Tavallaan se onkin sitä, mutta omalla yksinkertaisen tehokkaalla tavallaan se onnistuu olemaan myös monitahoinen, mukava ja häpeämättömän herkullinen maalais-saison. 

Saison on pullotettu 19.7.2015, eli maisteltaessa se oli jo hetkisen ehtinyt kypsyä. Saisonin hiivana on käytetty Belle Saisonia, humalina Magnumia ja Perleä ja maltaina sahtimallasta ja Cara Palea. Lisäksi olueen on lisätty hunajaa.

Panimo: Snow White Brewery

Olut: Perus Saison #14

Tyyli: Saison

Prosentit: 7,1 %

Katkeruus: 33,8 IBU

Tuoksu: Unelmanpehmeässä alkutuoksussa on persikkapiirakkaa, kypsiä hedelmiä ja aprikoosihilloa. Keskituoksusta erottuu keltaista omenaa, hieman hunajaa ja kevyt ripaus rosepippuria. Tuoksu panee pään pyörälle ja antaa odottaa paljon. Arvio 9.

Ulkonäkö: Oluen valkea vaahto on erittäin runsas ja kermainen. Itse olut on väriltään tumman kuparinen. Arvio 4.

Maku: Oluen alkumaku on persikkajogurttinen, pullamausteinen ja aprikoosinen. Keskimaussa on vadelmamehua ja punaista omenaa. Loppumaku on viljainen, maltainen, pehmeän mausteinen ja hieman hapan. Arvio 8.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiilihapot ovat melko runsaat. Arvio 3.

Omat pisteeni Olutoppaan asteikolla:  40/50

Mihin tilanteeseen sopii? Saisonin kaipuuseen sopiva mainio olut toimii melkein tilanteessa kuin tilanteessa. Perinteisen maalaismaisen saison-linjan edustaja ei kaipaa ruokaparittajaltaan turhaa hienostelua. Sitä voi nauttia oman makunsa mukaan niin runsaiden salaattien, voileipien kuin pullapitkonkin kera. Kiitos vielä Snow Whiten panimolle tästä ihastuttavasta saison-tuttavuudesta!

Kotipanimo-olutta: Snow White Brewery Krakatau's Passion IPA

Taustaa: Pitkästä aikaa maistelussa on kotipanimo-olutta, tällä kertaa Snow White Brewery-nimiseltä panimolta. Panimon taustalla vaikuttaa Musamiehen oluet-blogisti Markus Lumipuu kaverinsa Mr. Whiten kera. Nyt arviossa oleva Krakatau's Passion IPA-niminen olut oli ensikosketukseni Snow Whiteen, joten oluen korkkaaminen oli jännittävä hetki. Olutmestari Markuksen omina spekseinä todettakoon vielä, että oluen mallaspohja on enimmäksen sahtimallasta, jota on höystetty Pale Amberilla, Cara Palella ja fariinisokerilla. Humaloinnin pohjalla on Magnumia, aromipuolella Citraa, Rakauta ja Mandarina Bavariaa. Oluen hiivana on käytetty belgityylisen mausteisia viboja tuottavaa SafBrewn Specialty Ale T-58:a. 

Ja nyt ei kun maistamaan.

Panimo: Snow White Brewery

Olut: Krakatau's Passion IPA

Tyyli: IPA (Double IPA)

Prosentit: 7,9 %

Katkeruus: 87 IBU

Tuoksu: Lasin reunalta oluen tuoksussa tulee päällimmäisenä esiin toffeisuus ja hedelmäisyys. Päältä tuoksuttaessa mukaan tulee siirappia ja kinuskikakkua. Kylmempänä tuoksusta erottuu myös terävämpiä salmiakkisia sävyjä, joissa alkoholin vaikutus tuntuu. Alkoholin erottuvuudesta valitettavasti tulee miinusta pistemäärään, tässä kohtaa olut vaatisi vielä kehittämistä. Parhaimmillaan olut on hetken lasissa lämmettyään, jolloin sen tuoksu on mukavan jälkiruokamainen. Arvio 6.

Ulkonäkö: Tumman kuparin värisen oluen vaahto luonnonvalkea ja keskirunsas. Arvio 3.

Maku: Makeahkossa alkumaussa on kuivakakkua, vaniljaa ja mausteita - belgihiivan tuomaa henkeä. Keskimaku on trooppisen mango-passioninen, nektariininen ja hiukan vadelmainen. Jälkimaussa häivähtää myös ruohoista ja sitruksista humalaa sekä rapsakkaa katkeruutta. Jännittävä belgityyliseen suuntaan kallistuva, mutta kuitenkin hyvin hedelmäinen ja aika makeakin IPA. Arvio 7 ½.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on melko täyteläinen ja jopa viskoosinen. Miellyttävä suutuntuma. Arvio 4.

Omat pisteeni Olutoppaan asteikolla:  33 ½/50

Mihin tilanteeseen sopii? Krakatau's IPA on mielestäni omimmillaan nautiskeluoluena, jonka piirteet tulevat parhaiten esiin hissuksiin makustelemalla. Olut istuisi myös jälkiruokajuomaksi. Kiitos kiintoisasta ja jännästä IPA-kokemuksesta Snow Whitelle!