Raportti Porin Pienpanimo-olutjuhlasta

Olin viime viikonloppuna ekaa kertaa Porin Pienpanimo-olutjuhlassa. Saavuin paikalle lauantaina puolestapäivin ja viihdyin tapahtumassa noin yhdeksään illalla (parin tunnin lounastaukoa lukuun ottamatta). Pitkän päivän aikana ehti hyvin ottaa tuntumaa uuteen tapahtumaan ja tykästyä siihen toden teolla. Mieliaikaani oli seesteinen iltapäivä, jonka rauhan rikkoivat vain mielenkiintoiset ja inspiroivat olutaiheiset luennot ja taustalla kajareista soinut, huvittuneisuutta herättänyt musiikki. Punaisten pikkumökkien keskellä lähes tuulettomalla baarin sisäpihalla oli mukava nauttia kesästä ja auringonpaisteesta.

Listasin taas tapahtuman parhaat oluet; suosikkini ovat alla.

Parhaat oluet

Põhjala Pime Öö PX Imperial Stout

6 kuukautta sherrytynnyrissä kypsytettyä Pime Öön versiota on valmistettu vain rajoitettu noin 1000 pullon erä. Tälle spesialiteetille piti antaa täysi huomio, joten se tuli otettua maisteluun heti festareille saapumisen jälkeen makuaistin tylsymisen uhalla. Makeahko, luumuinen, tamminen, kirsikkainen, espressoinen, rusinainen olutherkku, jonka suutuntuma oli asiaankuuluvan viskoosinen ja paksu. PX on Pime Öön perusversioon verrattuna tasapainoisempi, tammisempi ja pehmeämpi. Varsin korkealle hilattu alkoholiprosentti toki aiheuttaa väistämättä pieniä liköörisyyden ja salmiakkisuuden läikähdyksiä, mutta ne eivät horjuta PX:n erityisen erinomaista kokonaisuutta.

Põhjala Virmalised IPA
Mango-passionsävytteinen IPA, jossa voimakas takapotku ja sitruksista rapsakkuutta. Pihkaisia havuisuuden kaikuja löytyy myös, mutta niiden vaikutus on mietoa melko makean hedelmäisyyden rinnalla. Trooppisen IPA-alalajin onnistuneesti toteutettu edustaja.

Beavertown 8 Ball Rye IPA

Rapsakan rukiinen, keskitäyteläinen ja pehmeästi puraiseva olut, jossa on myös raikasta, katkeraa greippisyyttä. Kasipallossa ei ole yritetty kurkottaa taivaita tai tavoiteltu mitään kovin kummallista. Beavertown on pyrkinyt tekemään suoraviivaisen ja yksinkertaisesti hyvän, katkeran ruis-IPAn ja onnistunut siinä kiitettävän hyvin. Korkeasta katkeruuskertoimesta huolimatta kasipallossa on juotavuus tallella.

Ballast Point Sculpin IPA

Taasko se jankkaa siitä Sculpinista? Voi kyllä. Ja aion jatkaa hamaan tappiin asti. Tässä IPAssa on kaikki tarvittava siistissä paketissa: tuore hedelmäisyys, sopiva pihkainen katkeruus, tanakka, vaan ei liian tuhti suutuntuma ja toffeekeksin herkullinen aromi. Mitä sitä sen kummemmin selittelemään, tämä on hyvää. Varsinkin hanasta.

Finlandia Sahti

Sahdin prototyyppi, jonka nostaisin Suomen eniten omaan makuuni olevaksi sahdiksi yhdessä Pihamaa Sahdin kanssa. Sopivasti makea, vaan ei ällöimelä ja kivasti sekahedelmäsoppainen suomalainen kesäjuoma.

Rocking Bear Tyrnisaison

Minulle ennakkoon tuntemattoman porilaispanimon Tyrnisaison yllätti laadukkuudellaan. Keltamarjaisuus tukee kivasti saisonin viljaista ja hedelmäistä pohjaa. Tyrnistä saison saa taustahappamuutta, joka rimmaa harmonisesti jogurttisen pohjamaun kanssa. Suht hapan ja hauska saison.

Põhjala Must Kuld Porter

Erittäin suklainen, täyteläisen mutakakkumainen porter muistutti enemmän chocolate stoutia kuin porteria. Pieni paahteisuus ja maitokahvisuus toi mukavan lisän olueen, samoin lopussa häivähtänyt tuhkainen sävy. Hyvin maukas, kauniisti vaahtoava olut.

Jokeri: Hopping Brewsters Starkadr Gruit

Yllätyksien yllätys. Muinaisolut Starkadr oli rungoltaan tuhti ja jännästi eläväinen. Mustaherukkamehun, yrttien, lakritsin ja mausteiden kiinnostava yhdistelmä. Olut oli täysipainoinen ja lähes överi kokemus jo yhdellä pikkulasillisella. Täytyy sanoa, että tällaiseen olueen en ollut aiemmin törmännyt.

Tapahtuman plussat ja miinukset

Plussat

+ ilmainen sisäänpääsy ja edulliset hinnat, 3 euroa pikkuannoksesta on hyvin kohtuullinen hinta

+ laaja ja monipuolinen, sekä kansainvälinen olutvalikoima, joskin tummemman pään tuotteita olisi vielä kaivannut listoille lisää

+ käytössä sekä sisä- että ulkotilaa. SOPPeihin ja KBF:n verrattuna suhteellisen pienet ulkotilat, mutta niiden vastapainona reilusti sokkeloisia sisätiloja. Olutfestarilaisilla oli vapaa pääsy Pub Winstonin baarin kaikkiin sisätiloihin ja mahdollisuus laajentaa omaa maistelurepertuaaria myös baarin vakiovalikoimaan.

+ jokaiselle oluelle saa vaihtaa oman puhtaan lasin. Erittäin merkittävä etu ja valttikortti tapahtumalle.

+ monipuolinen ja sopivalla volyymilla soitettu iltapäivämusiikki: klassisesta Kikkaan

+ sisävessat, ilmainen vesi lippujenmyyntitiskiltä

+ kiinnostavat asiantuntijaluennot

Miinukset

- iltaruuhka, vain 400 ihmistä mahtuu kerrallaan tapahtumaan ja illalla koko alue on totaalisesti tungoksen vallassa. Illalla mukaan liittyvä humalaisempi väki myös alkaa rynniä ja käyttää kivuliasta kyynärpäätaktiikkaa, mihin en ole oluttapahtumissa tottunut. Kymmenen metrin matkalla sain kyynärpäästä kylkeeni kolme kertaa.

- ei kasvisruokaa (lukuun ottamatta ruistikkuja)

- Oluiden tarjoilulämpötila vaihtelee kontrolloimattomasti, osa on enemmän kuin jääkaappikylmiä, osa kädenlämpöisiä. Tähän ongelmaan tosin törmää aika usein olutfestareilla.

Lisätietoja:

Porin Pienpanimo-olutjuhla Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/269557533224670/

Punavuori Gourmet-blogin raportti tapahtumasta:
http://punavuorigourmet.blogspot.fi/2015/08/porin-pienpanimo-olutjuhlat-kavin-nain.html