Raportti Tampereen SOPPista

Olutkesäni alkoi pientä varaslähtöä Copenhagen Beer Celebrationissa lukuun ottamatta viime viikonloppuna Tampereen Suuret Oluet, Pienet Panimot-tapahtumassa, eli tuttavallisemmin SOPPissa. Pieni esittely teille, jotka ette vielä ole Suuret Oluet, Pienet Panimot-tapahtumasta kuulleet: kyseessä on kesäisin järjestettävä oluttapahtuma, jonka pointtina on tuoda suomalaisten pienpanimojen uusia ja vähemmän uusia tuotteita suuren yleisön maisteltavaksi. Panimot myyvät tuotteitaan omilta tiskeiltään etupäässä työntekijöidensä ja panimomestariensa voimin. Hanatuotteista on maisteltavana kaksi kokoa: pieni (2 dl) ja suuri (4 dl), lisäksi panimot tuovat tapahtumaan erilaisia pullo-oluita.

Tampereen SOPP täytti keskustorin tänä vuonna 22.-24.5. Itse pääsin paikalle vasta lauantaina ja ehdin jo ennakkoon pelätä, että eniten odottamani oluet olisi jo myyty loppuun. Onneksi näin ei käynyt. Helteinen ja paahtavan kuuma keskustori pursusi mielenkiintoisia tuotteita ja maisteltavaa siis riitti. Siispä suuntasin hakemaan ensimmäistä olutta Hiiden tiskille.

Pohjoisen Jättiläinen Hiiden Tiskillä

Ennakkoon eniten odotin Kosoolan Panimon ja Hiiden Del Norte Titanin pohjalta kehittelemää kollaboraatio-olutta Pohjoisen Jättiläistä. Heti kärkeen täytyy sanoa, että tällaisten, persoonallisten, vivahteikkaiden ja intensiivisten oluiden maistelukokemuksen täydellistämiseksi kaipaisin SOPPeihin muitakin lasivaihtoehtoja kuin tuopin. Tuopista tarjoiltu Jättiläinen jäi nimittäin tuoksun osalta kovin vajaaksi. 

Syvän punaruskean Pohjoisen Jättiläisen tuoksussa oli kyllä havaittavissa jonkinlaista karamellisuutta ja hedelmäistä humalointia, mutta valitettavasti tuoksun voimakkuus ja omalaatuisuus eivät olleet Del Norte Titanin poikkeuksellisen erinomaisella tasolla tuopista tuoksuteltuna. Makupuolella erottui selkeimmin lakritsinen ja liköörimäinen maku, jossa oli myös merkkejä alkoholista. Päämakua säestivät marjaiset, toffeiset ja puumaiset sävyt. Del Norte Titanin raikasta omenaisuutta ja sitruksisuutta sekä syvää kastanjaisuutta ja suklaisuutta tästä en ainakaan tällä maistelulla onnistunut löytämään. Kaikesta huolimatta oivallinen ja oikein makoisa kotimainen Barley Wine, joka kuulemma oli ollut Hiiden tiskin hittituote.

Malmgårdin XXV Saison

Pohjoisen Jättiläisen ohella tapahtuman parasta antia olivat Malmgårdin ja Beer Huntersin panimojen Suomi-Saisonit. Malmgårdin XXV Dark Saison jäi mieleen hämmästyttävän tasapainoisena, mutta silti originellina Saisonin ja sahdin vuoropuheluna. Kastanjanruskean XXVn tuoksu oli turpean sahtimainen ja täyteläisen hedelmäinen. Maussa päärynä, omena ja sitruuna sekoittuivat makean sahtimaiseen maltaisuuteen. Kokonaisuuden täydensivät saisonmainen happamuus sekä limppumainen, rusinainen ja siirappinen aromi. Jännittävä ja monella tapaa yllättävä olut, jota suosittelen maistamaan.

Beer Hunter's Mufloni Simcoe Saison ja hana

Beer Hunter’sin Mufloni Simcoe Saison oli maalaistyylisen kirpeä ja viljainen, punakuparinen saison. Tuoksussa houkutteleva sitruksisuus ja pehmyt hiivaisuus jo lupasivat hyvää. Maun puolella viljaisuus ja jyväinen rapeus ympäröivät greippiaromisen kirpakkaa ydintä. Happamuus yhdistyi oluessa IPA-maiseen katkeruuteen. Lopputuloksena oli raikas ja tuoreen makuinen kesäjuoma. Tämäkään olut ei ollut mikään perinteisin tyylilajinsa edustaja, mutta ainakin omaan makuuni ja kesäiseen noin 29 asteen lämpötilaan olut istui todella hyvin.

Hiiden ja Hatebrew'n Metsänpeitto

Hiiden ja Hatebrew’n uusi yhteistyö-Imperial Stout Metsänpeitto on ehtinyt jakaa mielipiteitä. Monien mielestä oluessa mustikkaisuus nousee liian hallitsevaksi humalaisen katkeruuden jäädessä sivurooliin. Yleensä Imperial Stoutit ovatkin Metsänpeittoa selvästi katkerampia. Tyypillisen IS:n tyylilajin näkymättömillä rajoilla liikkumisestaan huolimatta mustanpuhuva Metsänpeitto on omasta mielestäni hyvä olut. Mustikka on erottuvimmillaan oluen tuoksussa, johon se tuo tuhteja ja marjaisen metsäisiä sävyjä. Maussa mustikka ei ole niin näkyvässä roolissa, vaan piileskelee kahvisen paahteisen sekä kuivahedelmillä höystetyn tummasuklaakuoren alla. Metsänpeikon marjaisuudessa ja happamuudessa on hiukan Sour Alen tyylilajia hipovia piirteitä. Tuoreen marjan vaikutus on kuitenkin hallittua ja miellyttävää. Omanlaisensa pehmeäntäyteläinen IS.

SOPPien osalta kesä alkoi kiinnostavissa merkeissä ja odotan jo innolla Helsingin SOPPin tarjontaa. Ilahduttavaa on varsinkin se, että myös kotimaiset panimot uskaltavat tuoda uusia oluita saataville myös sellaisissa tyylilajeissa, jotka eivät Suomessa ole ainakaan vielä nousseet IPAn kaltaisiksi muoti-ilmiöiksi. Tampereen SOPPissa oli tarjolla laadukkaita ja luovalla asenteella luotuja oluita muun muassa Saisonin, Barley Winen ja Berliner Weissen kategorioissa. Vielä kun kauppoihinkin joku päivä saataisiin myös näitä vähän erikoisempia pienpanimojen luomuksia!

Lisätietoja:

Suuret Oluet, Pienet Panimot:

http://www.sahti.fi/pages/Suuret_Oluet-Pienet_Panimot/6406

Kosoolan Panimon ja Hiiden Pohjoisen Jättiläinen Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/Ratings/Beer/Beer-Ratings.asp?BeerID=266925

Malmgård XXV Dark Saison Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/malmgard-xxv-dark-saison/266947/

Beer Hunter’s Mufloni Simcoe Saison Olutoppaassa:

http://olutopas.info/beers.php?olut=5417

Hiiden ja Hatebrew’n Metsänpeitto Olutoppaassa:

http://olutopas.info/beers.php?olut=5361