torstai 5. marraskuuta 2015

Olut- ja lakritsi+salmiakkimaistelu

Viinimaailmasta tutut maistelut ovat rantautuneet pysyvästi osaksi olutkulttuuria. Olut- ja suklaamaisteluista on vähitellen tulossa valtavirtaa ja olutta maistellaan yhä useammin myös juustojen kera. Maistelujen toteuttaminen on yksinkertaista ja niiden avulla sekä oluista että ruoista avautuu ihan uudenlaisia, joskus aika hämmästyttäviäkin ulottuvuuksia. Tiivistettynä maistelu on hauska oma harrastuksensa olutharrastuksen sisällä.

Viime viikonloppuna kokeilimme kaveriporukalla pitkään mielessäni kytenyttä ideaa, eli lakritsin ja salmiakin sekä oluiden yhteismaistelua. Mukaan otettiin pari perinteisesti suklaa- ja olutmaisteluissa käytetyn tyylistä, tummaa olutta ja kaksi kuriositeettia, eli suosikki-old aleni Jacobite Ale ja hapanolut Abbaye de Saint Bon-Chien.

Maisteltavat oluet olivat siis:
- To Ølin milk stout By Udder Means
- Koskipanimon imperial stout Plevnan Siperia (2 vuotta kypsynyt versio)
- Traquairin old ale Jacobite Ale
- BFM:n bière de garde Abbaye de Saint Bon-Chien (vuosikerta 2014)

Oluiden seuraksi valikoitiin kolme erilaista salmiakkia ja lakritsia. Ensimmäinen näistä oli perinteisen tyylinen pehmeä lakritsi, toinen oli salmiakkisuklaa ja kolmas merkkareita, vahvoja ruutusalmiakkeja, pehmeitä ruutusalmiakkeja ja super-salmiakkeja sisältävä salmiakki-mix. Valitsin mahdollisimman erilaisia lakritsi- ja salmiakkituotteita saadakseni luotua monipuolisia makujen kombinaatioita ja variaatioita. Salmiakkisuklaa otettiin mukaan haastavuutensa vuoksi: ennakkokäsitykseni oli se, ettei mikään olut voisi sopia yhteen kummankin suklaan elementin, sekä vahvan salmiakin että makeanrasvaisen maitosuklaan kanssa.

Maistelu aloitettiin By Udder Meansista, sillä uskoimme sen olevan valituista oluista helpoimmin lähestyttävä ja maultaan vähiten erikoinen. Makea milk stout osoittautui hieman liian miedoksi kumppaniksi kaikille salmiakeille, mutta lakritsin kanssa se suorastaan loisti. Kermaisen pehmeä ja juuri sopivasti makea yhteismaku toi esiin sekä lakritsin että milk stoutin parhaat puolet. 

Seuraavaksi otimme maisteluun Siperian. Siperia reagoi salmiakkien ja lakritsin kanssa jokseenkin päinvastaisesti kuin By Udder Means. Intensiivisen imperial stoutin paras täydentäjä oli yllättäen mahdottomaksi ennakkoon kuvittelemani salmiakkisuklaa. Todettakoon tässä, että tuoreen Siperian kanssa tilanne olisi voinut olla hyvinkin erilainen. Kypsyneen ja old ale-tyyppisiä piirteitä saaneen Siperian kanssa kuitenkin sopi nimenomaan salmiakkisuklaa. Myös salmiakkimixin ruutusalmiakit ja merkkarit olivat periaatteessa hyviä kumppaneita, joskin yhdistelmässä oli omaan makuuni hiukan liikaa terävyyttä. Salmiakkien kanssa muodostunut makuyhdistelmä oli kuitenkin omalla tavallaan jännä: syvä, miellyttävän tummamarjainen ja vahvan lakuinen.

Jo itsessäänkin lakuisen makuinen Traquair Jacobite Ale oli vuorossa seuraavana. Traquair ja pehmeä laku olivat yhdessä melkoinen pläjäys marjoja, mausteita ja salmiakkia. Kummallisinta oli kombinaation suutuntuma: olut sai lakritsan tuntumaan suussa täytetyltä ja melkein nestemäiseltä. Raju reaktio oli jo ehkä liikaa, mutta ainakaan maku ei ollut pliisu. Salmiakkimixin vinoruutu oli tälle oluelle paras match. Harmoninen, intensiivinen ja makeanhappaman viinimarjainen makukombo miellytti minua kovasti. Salmiakkisuklaa puolestaan loi yhdessä oluen kanssa kakkuisen ja kuivan kokonaisuuden, jossa suklaa ja olut eivät tuntuneet ihan pääsevän yhteisymmärrykseen.

Illan viimeinen olut oli Abbaye de Saint Bon-Chien. Tälle oluelle ei tuntunut löytyvän lakritseista ja salmiakeista sopivaa kumppania. Oluen alkoholisuus korostui sekä salmiakkien että lakritsien seurassa. Lähimpänä harmoniaa oli Bon-Chienin ja salmiakkimixin ruutusalmiakin yhdistelmä, jossa oli paljon punaviinimäisiä, varsinkin Malbec-rypäleelle ominaista lakritsisuutta ja luumuisuutta muistuttavia piirteitä. Parhaan kumppaninsa olut kuitenkin löysi illan jokerista, eli tummasta appelsiinisuklaasta. Olimme ottaneet oluiden rinnalle kaksi tummaa suklaata, jotka toimivat eräänlaisena vertailupohjana lakritseille ja salmiakeille. Tämän oluen kohdalla appelsiinisuklaa oli toimiva back-up ja hedelmäiseen ja sitruksiseen, täyteläisen herkulliseen sekä sopivasti happamaan makuyhdistelmään oli mukava lopettaa maistelu.

Jos lakritsi- ja salmiakkiteemainen olutmaistelu kiinnostaa, tässä vielä muutama järjestelyvinkki:

1. Lakritsien ja salmiakkien ja oluiden maistelu toimii periaatteessa samalla tavalla kuin suklaiden ja oluiden maistelu. Omasta mielestäni maistelu on mielekkäintä suht pienellä, noin 2-6 henkilön porukalla, jolloin kaikkien on helppo osallistua yhteiseen kokemukseen ja siihen liittyvään keskusteluun. Syötävät asetetaan tarjolle niin, että kukin osallistuja saa eteensä omille pikkulautasilleen jaoteltuina pienen annoksen kutakin salmiakkia ja lakritsia. Salmiakit ja lakritsit voi vaihtoehtoisesti tarjoilla myös isommista, kullekin tuotteelle erikseen osoitetuista kulhoista. Oluet tarjoillaan kukin omalla vuorollaan. Muista varata mukaan reilusti vettä, mieluiten kuplallista, sillä se neutraloi parhaiten voimakkaita makuja. Voit kattaa pöytään myös neutraloivaa naposteltavaa, kuten kurkkua tai mietoa vaaleaa leipää.

2. Ensin olutta ja lakritsia maistetaan kumpaakin erikseen, jotta kummankin ominaismaku pääsee esiin. Sen jälkeen niitä maistetaan yhdessä yhteismakua tunnustellen. Kukin kombinaatio maistetaan erikseen, jonka jälkeen voidaan verrata erilaisia yhdistelmiä toisiinsa.

3. Lakritsit ja oluet voi valita oman makunsa mukaan. Kuitenkin kiinnostavin maistelu syntyy, kun mukana on toisistaan poikkeavia tuotteita kummastakin kategoriasta. Mukaan voi ottaa myös suklaita rinnakkaismaisteluun ja vertailupohjaksi.

4. Lakritsien ja salmiakkien maut ovat vahvoja ja intensiivisiä ja varsinkin salmiakkien ominaismaku voi korostaa liikaa hyvin korkean alkoholiprosentin (yli 10 %) oluiden alkoholisuutta. Toisaalta miedot oluet peittyvät helposti vahvojen makujen alle. Kiinnostavia maisteltavia kannattaa etsiä esimerkiksi mietojen tai keskivahvojen (noin 5-9 %) stoutien, milk stoutien, imperial stoutien ja porterien kategorioista. Erikoisempia ja erityisesti makeiden salmiakkien ja lakritsien kanssa muikeita makuyhdistelmiä muodostavia vaihtoehtoja ovat old alet, tummat keskivahvat belgit ja barley winet. Kenties jännimmät ja kummallisimmat maut löytyvät hapanolut+lakritsa/makea salmiakki-sektorilta Lakritsin ja salmiakin ja oluiden paritukseen ei ole olemassa vakiintuneita ohjenuoria, joten kokeilemalla löytää parhaiten omaan makuun sopivat yhdistelmät.

5. Älä ihmettele, jos kokemus tuntuu raskaalta. Tässä tastingissa on mukana paljon erilaisia vahvoja makuja, jotka voivat uuvuttaa makuaistin. Pidä (sekä syötävien että juotavien) maisteluannokset pieninä ja tauota maistelua aina tarvittaessa. Maistellessa ei ole kiire mihinkään.

Lisätietoja:

To Ølin By Udder Means Ratebeerissä:

Koskipanimon Plevnan Siperia Ratebeerissä:

Traquairin Jacobite Ale Ratebeerissä:

BFM:n Abbaye de Saint Bon-Chien Ratebeerissä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti