Trendikkään pinkki Dieter |
Vaikka juuston rasvaisuus ja oluen rasvaisuutta leikkaava
hiilidioksidi sekä juuston suolaisuus ja oluen tasapainottava makeus ovat kuin
luotu toisilleen, juustojen ja oluiden yhdistäminen on tähän mennessä ollut
vielä jokseenkin underground ilmiö. Juusto- ja olutmaistelujakaan ei
varsinaisesti voi sanoa Suomessa pursuavan olutravintoloiden ovista ja ikkunoista,
joskin BrewDog Helsinki onkin tehnyt tällä puolella joitakin päänavauksia.
Habanerokitchenin Timolta tullut kutsu bloggareille ja virallisemman mallasmedian
edustajille suunnattuun Jukolan juuston ja Donut Islandin yhteismaisteluun oli
siis minulle oikein kiva yllätys. Tämän viikon keskiviikkoon ajoittunut tasting
pidettiin Bier-Bierin kuumimmassa kulmassa ikkunasta paahtavan auringon alla; toisin
sanoen paikassa, jossa kaltaiseni pessimistikin alkoi pikkuhiljaa uskoa kesän
lähestymiseen.
Maistelun juustot lukuunottamatta sahticheddaria |
Jukolan juuston bravuuri on aito cheddar, jota oli tarjolla
monessa muodossa myös tässä maistelussa. Juustolan nokkamiehen Markku Liiaksen mukaan
juustola on ainoa aidon cheddarin valmistaja Suomessa. Cheddar valmistetaan
tuoreesta aamumaidosta ilman turhia odotusaikoja tai maitojen kuskailuja
paikasta a paikkaan b. Aidon cheddarin valmistukseen kuuluu cheddarointi, joka
luo juustolle aromikkaan täyteläisen ominaismaun ja ihanan kiteisen rakenteen. Saimme
kuulla, että Jukolan juusto on valmistanut cheddareita kolmisen vuotta ja
vanhimmat heidän vintage-juustoistaan ovat kaksi vuotta kypsyneitä. Tällä
kertaa pöydässä oli kuitenkin tuoreempia juustoja, joilla ikää oli vasta 4
kuukautta.
Jukolan juuston makutarjontaa... |
...ja lisää makuja |
Ihan perinteisen maustamattoman cheddarin lisäksi
juustolautaselle oli kasattu vaikuttavat keot niin mustapippurilla,
valkosipulilla kuin chililläkin maustettuja juustolajikkeita. Setin loppuun oli
säästetty myös pari yllätystä, joihin päästään tarkemmin tämän jutun
loppupuolella.
Juustojen pareiksi oli valittu Donut Islandin oluita, joista
Donutin nokkamies Mika Oksanen ja puolisonsa olutasiantuntija Aniko Lehtinen
kertoilivat. Saimme kuulla myös knoppitietoa oluesta ja makuaistista. Jännä
ajatus oli esimerkiksi se, että jokainen meistä ylimaistaa jotain makua, kun
taas joidenkin muiden makujen suhteen makuaisti ei ole yhtä herkkä. Oluiden
välttelevien makuaisti saattaa olla yliherkkä katkeruudelle, jolloin katkeruus
hyökkää epämiellyttävän voimakkaana esiin vaikkapa muuten pliisun ja
matalavolttisen bulkkilagerin vetisestä pohjamausta. Aloin ajatella bulkkeja
hieman uudella tavalla, sillä en ole koskaan oikein osannut tulkita niitä
katkeriksi oluiksi. Toisaalta, vetisen tusinalagerin lähes tyhjältä
makutaululta katkeruuden kieltämättä voisikin ajatella erottuvan helpommin kuin
persikan, greipin, männynkäpyjen sun muun täyttämältä IPAn makupaletilta.
Ensimmäinen pari oli mustapippuricheddar ja
Dieter-vadelmaberliner. En ollut koskaan aiemmin maistanut cheddaria hapanoluen
kanssa, joten en osannut arvata, miltä tällainen yhdistelmä maistuisi. Vadelmainen
happamuus toimi yllättävän hyvin mustapippurin kanssa ja juuston rasvaisuus
tuntui peittyvän marjan ja pippurin terävämpien makujen alle. Kiinnostava
kokemus, joskaan en ole ihan varma, sopivatko nämä kaksi kaikkein parhaiten
yhteen.
Toisena maisteltiin Ich Bin Ein Berner -gosea ja
chilicheddaria. Olut pehmensi chilin makua ja toi makukomboon mielenkiintoista
hapanimelyyttä. Testasin chilicheddaria myös Dieterin kanssa ja totesin, että
tässä yhdistelmässä puolestaan vadelma nousi esiin ja chili jäi hieman
taka-alalle. Päädyin vielä parittamaan gosen ja mustapippurijuuston, jotka
olivat mielestäni pikkuisen harmonisempi ja tasapainoisempi pari kuin
chilicheddar ja gose. Gosen suolaisuus nousi esiin enemmän mustapippurin maun
kanssa. Mallailin chilijuustoa melkein kaikkien maistelun oluiden kanssa, mutta
se tuntui olevan vähän vaikea paritettava. Miedompien oluiden kanssa chili
hieman peitti oluen makua ja vahvempien oluiden kanssa taas chili tuntui
peittyvän oluen maun alle.
Kolmas maisteltu olut oli iki-ihana Frisco Disco, jonka
juustopariksi oli valkattu valkosipulicheddar. Tämä oli suosikkiyhdistelmäni.
Oluen hedelmäinen makeus ja sitruksisuus täydensivät valkosipulia ja
yhteismausta muodostui hieman hedelmillä höystettyä kasviswokkia muistuttava. Kokeilin
Frisco Discoa myös chili- ja pippurijuuston kanssa ja tulos oli aika jännä.
Chilijuusto ei sopinut Frisco Discon kanssa mielestäni yhtään, tuloksena oli
ristiriitainen ja pistävä maku. Pippurijuusto puolestaan sopi aika hyvinkin,
humalan ja pippurin aromit muodostivat vahvan ja lämmittävän, mutta samalla pehmeän
kokonaisuuden.
Neljännen yhdistelmän tuotteet olivat Musta Munkki
-vadelmamunkki-IS ja peruscheddar. Voimakkaan makuinen olut peitti tässä
tapauksessa cheddarin maun lähes kokonaan, juusto tuntui olevan mukana lähinnä
täyteläistämässä oluen makua ja tuomassa lisää rasvaisuutta makukokonaisuuteen.
Hyvä kaksikko kuitenkin. Testasin Mustaa Munkkia myös chilijuuston kera ja myös
tässä kaksikossa oluen maku tuntui peittävän juuston ominaismaun ja jopa
chilisyyden melkein kokonaan. Tai sitten oluen munkkirasvaiset makuelementit
vain sulautuivat niin saumattomasti juuston rasvaisuuteen, että oli vaikea enää
sanoa, missä olut loppui ja mistä cheddar alkoi.
Sahti ja sahticheddar |
Maistelun lopussa oli yllärien aika ja pöytään tupsahti pari
kappaletta sahteja, joiden seuraksi tuotiin luonnollisesti sahdilla maustettua
cheddaria. Sahdit olivat juustolan omaa käsialaa, toinen alkoholiprosentiltaan
vahvempi ja toinen varsin mieto sahti. Olen sahtien suhteen aika valikoiva ja
tuntuu, että monesti imelyys on näissä juomissa minulle vähän liikaa. Tämänkertaisista
sahdeista vahvempi oli makeaa ja perushyvää ja miedompi melkoisen katajaista,
vähän keskeneräisen oloista. Sahtijuusto vei voiton itse sahtijuomista, sillä
cheddarin makuun sahti toi ihanaa täyteläisyyttä ja luonteikasta tuoreen
sämpylänomaista hiivaisuutta.
Saison d'etre ja sahticheddar |
Olin napannut baaritiskiltä mukaan maisteluun myös yhden itse
valitsemani jokerituotteen, eli Stockholm Saison d’etren. Jokeri pärjäsi
Donutin tuotteiden rinnalla melko lailla tasaväkisesti ja täydensi hyvin
erityisesti sahti- ja mustapippuricheddareita. Sahticheddarin pehmeän
täyteläisen maun kanssa saison oli varsin looginen kumppani ja
mustapippuricheddarin pippurisuus löysi vastinparinsa saisonin kevyestä mausteisuudesta.
Maistelu oli tosi kiinnostava kokemus ja erityisesti tykkäsin, kun maisteltavana oli myös hapanoluiden ja juustojen pareja. Hapanolutta ja juustoa ei näe yhdessä kovinkaan usein, vaikka hapanoluen maku täydentäisi varsin hyvin useiden juustojen makuja. Oli jännää nähdä, miten luontevasti cheddarien maut solahtivat Donutin einiinperinteisten oluiden kainaloon.
Tastingin loppumetreillä heitettiin ilmaan orastavia lupauksia Jukolan
cheddarien näkymisestä myös tämän kesän olutfestareilla. Kenties näitä mainioita
juustoja siis nähdään olutympyröissä uudelleen hyvinkin pian. Siihen asti
juustoja löytää hyvin varustetuista kaupoista tai tekemällä pienen kesäreissun Joutsassa
sijaitsevalle Leivonmäelle.
Kiitos antoisasta maistelusta, toivottavasti nähdään pian
uudestaan hyvien makujen merkeissä!
Lisää juustoista:
Lisää oluesta:
Donut Islandin Facebook-sivu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti