Tyttö ja tuoppi: Olutbloggaajien yhteispostaus: Orval joulupöydässä

lauantai 31. joulukuuta 2016

Olutbloggaajien yhteispostaus: Orval joulupöydässä

Keltaista omenaa ei tähän hätään löytynyt, joten lisäsin punaisen.

Taustaa: Osallistun tänäkin vuonna olutbloggaajien uuden vuoden yhteispostaukseen. Äänestyksessä aiheeksi valikoitui Orval, joka on monikerroksisten, loppuunkaluttujen ja tyhjentäviä analyyseja pakenevien oluiden kiistaton kuningas. Ei siis varsinaisesti mikään helpoin nakki.

Belgialaisen trappist-panimon perinteikäs olut on trappistiksi melkoisen voimakkaasti humaloitu ja siksi sen maku on tuoreena lievästi ipahtava. Aikaisemmin olen maistellut Orvalia useimmiten kypsytettynä, mutta tätä arviota varten nappasin Alkosta mukaan joulunviettoon tuoreen yksilön. Tapaninpäivänä porukka ympärilläni oli hieman uneliasta ja kolmatta päivää pöydässä oleva sangen klassinen menu alkoi kaivata lisukkeekseen jotakin uutta. Mietiskelin, mikä olut saisi joulunajan mystisen jännyyden uudelleen virkoamaan ja laatikot sirkuttamaan serenadeja.

Silloin jääkaapin hyllyn takaosasta osui silmääni kaikkien himoreittaajien ja kaljan kuvaajien sankari. Pitkine kauloineen ja pyöreine kupuineen se näytti hieman linnulta, vaan kas kummaa, etiketissä koreili hämärästi tutun oloinen kala. Nostin pullon kuusen alle ja aloin valmistella sitä kuvattavaksi. Väki pöydässä alkoi käydä kärsimättömäksi, kun ruoan sijaan olin jälleen kerran majoittunut mahalleni olohuoneen lattialle kuvaamaan kaljapulloa. Hetken kuluttua kipitin kuitenkin pöytään ja laskin Orvalin paraatipaikalle. Juhla sai alkaa.

Kalja on kuvattu ja sitten pöytään.

Panimo: Orval

Olut: Orval

Tyyli: Sanoisin tähänkin, että Orval. Tämä kuin ei ihan ole lintu, kala, eikä trappisti.

Prosentit: 6,2 %

Katkeruus: 32 IBU

Tuoksu: Tuoksussa on läsnä koko hedelmätarha kaikkine puineen sun muineen. Aistin ainakin hapanta omenahilloketta, englantilaista siideriä, aprikoosia sekä kypsää päärynää. Kivaa kinuskisuus, kandisokerisuus ja pieni pippurisuus pyrähtävät nenään ihan tuoksun loppuvaiheilla ja kuusen neulasten höyhenenkevyt kisailu täydentää tunnelman.

Ulkonäkö: Tumman kuparisen oluen vaahto on luonnonvalkea ja kuohkean kermainen. Varsin nätti olut.

Maku: Maussa toistuvat ensimmäisenä tuoksusta tutut päärynä ja keltainen omena. Toinen kerros makua tuo mukanaan katkeraa humalakäpyä, hitusen limeä ja valkoherukkaa. On tässä vähän toffeetakin. Kastanjainen ja kuivahedelmäinen taustamaku vaikuttaa hiljaa taustalla, eikä nouse yhtä merkittävään rooliin kuin aiemmin maistamissani kypsyneissä yksilöissä.

Suutuntuma: Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko hiilihapokas.

Omat pisteeni Olutoppaassa: Orval on varsin vaikea arvioitava, koska se maistuu joka kerta vähän erilaiselta ja pisteyttäminen tuntuu typistävän oluen liiaksi johonkin määritelmään. Siksi harkitsen vielä, reittaanko Orvalia ollenkaan Olutoppaaseen. Bloggaajana minua on syytetty yltiöpositiivisuudesta, mutta silti sanon ihan vaan kiusallanikin, että tämä on äärettömän mielenkiintoinen olut, jota ei voi hehkuttaa liikaa. Magnifique, merveilleuse, superbe ja niin edelleen.

Mihin tilanteeseen sopii? Orval on omiaan tilanteissa, joissa muut oluet eivät yleensä pärjää. Konservatiivisemmat käyttötavat ovat nauttia Orval ihan sellaisenaan meditaation tai muun mietiskelyn yhteydessä taikka juustopöydän juomana.

Orvalin taustalla kilpailijat nro 4 ja 6. Laatikot ja rosolli eivät kiireiltään ehtineet kuvaan.

Itse testasin tällä kertaa Orvalia joulupöydän valikoitujen ruokalajien kanssa ja testin tulokset tulevat tässä parhaasta heikoimpaan.

Orval ja jouluruoat the Big Five and One not so good Jokeri

1. Lanttulaatikko plus Orval. Itseoikeutettu ykköskaksikko, jonka aikaansaamaa makuelämystä yksihenkinen raatimme luonnehtii kypsän persikkaiseksi, tuhdiksi ja mehevän hedelmäiseksi. Vahva ysi.

2. Porkkanalaatikko plus Orval. Makujen musta hevonen. Yksinkertaisesti tehokas yhdistelmä, kotoisa ruusunmarjamehun maku. Kasi plus.

3. Rosolli plus Orval. In Finland we have this thing called Sekametelisoppa. Ja tää maistuu siltä. Luumua, rusinaa, aprikoosia ynnä muuta sellaista. Kasi miinus.

4. Joululimppu ja Orval. Klassinen veto, vaan ei huono tämäkään, totesi raatimme lakonisesti. Kastanjaa, pähkinää, itse tehtyä toffeeta. Yllätyselementin puute tiputtaa arvosanan seiska puoleen.

5. Äidin tekemä imelletty perunalaatikko ja Orval. Kermakakku hedelmäpäällisellä. Liiallinen imelyys vie pontta muuten orastavan tasapainoiselta suhteelta. Seiska plus.

6. Jokerina pohjalla herneet ja Orval. Oluen vieno maku ei ole ihan parhaimmillaan herneiden seurassa. Raati nauttii nämä kaksi jatkossakin mieluummin erikseen. Kouluarvosana nelonen.

Yhteenvetona sanottakoon, että Orval suoriutui testistä hyvin ja siksipä se saattaa jatkossakin päästä joulupöytään. Kaikkivoipa olut yllätti ja onnistui solmimaan harmonisen liiton jopa lanttulaatikon, tuon suomalaisten olut- ja ruokaparittajia sitkeästi kerran vuodessa piinaavan pahan unen, kanssa.

Lue myös muiden bloggaajien Orval-pläjäykset:

http://arijuntunen.blogspot.com/ Arde Arvioi

http://beerspectives.blogspot.fi/ Beerspectives

http://bisseparoni.tumblr.com/ Bisseparoni

http://www.brewniverse.fi/ Brewniverse

http://www.lily.fi/blogit/bonthoo-bonthoo Bönthöö Bönthöö

http://everybeeritake.fi/ Every Beer I Take

http://www.hankalaasiakas.fi/ Hankala asiakas

http://humalablogi.info/ Humalablogi

http://www.huurteinen.fi/ Huurteinen

http://jaskankaljat.blogspot.com/ Jaskan Kaljat

http://www.kaunishumala.fi/ Kaunis Humala