sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Tumma ja tuhdinpuoleinen: Crew Republic Roundhouse Kick

Taustaa: Saksalaisen Crew Republicin maistelusetistä kolmantena maisteluun valitsin tumman ja tuhdinpuoleisen Roundhouse Kickin. Roundhouse Kick on Imperial Stout, josta löytyy katkeruuden lisäksi myös pehmeämpiä ja maanläheisiä sävyjä.

Panimo: Crew Republic
Olut: Roundhouse Kick
Tyyli: Imperial Stout
Prosentit: 9,2 %
Katkeruus: 71 IBU

Tuoksu: Jopa tuhkaisuuteen asti paahteinen, erittäin tuhdisti espressoinen ja herkullisen tummasuklainen tuoksu. Myös nahkaisia ja maamaisia sävyjä nousee esiin tuoksusta oluen lämmetessä. Hyvin syvä ja vivahteikas tuoksu.

Ulkonäkö: Tumman suklaanruskean, lähes täysin läpinäkymättömän oluen vaahto on väriltään toffeenruskea. 

Maku: Tumma maku, josta löytyy kohtalaisen persikkaisen katkeruuden ohella ainakin vanhan ajan suolalakritsia, kahvipapuja, luumua ja aprikoosia. Olut yllättää juojansa mukavan viljaisella, pehmeällä loppumaulla.

Suutuntuma: Erittäin täyteläinen, paksu ja sileä sekä tahmean tuntuinen suutuntuma. Oikein oivallinen IS:n suutuntuma.

Omat pisteeni Olutoppaassa: 41/50

Mihin tilanteeseen sopii? Nautiskeluun varsin hyvin soveltuva olut voisi kuivahedelmäisten sävyjensä ansiosta sopia myös jouluisten leivonnaisten seuraksi. Tumma suklaa on luonnollinen pari tälle tummalle ja tuhdille tapaukselle.

Lisätietoja:
Crew Republic Roundhouse Kick Ratebeerissä:

Crew Republic Roundhouse Kick BeerAdvocatessa:

Crew Republic Roundhouse Kick Olutoppaassa:

maanantai 6. lokakuuta 2014

Reseptivihkosta poimittua: vuohenjuusto-pinaatti-hernerisotto ja olutsuositukset


Risotto, vehnäolut ja pils - toimii
Italialaisen ruoan ystävänä merkittävän osan perusruokavalioni runkoa muodostavat pizza, pasta ja risotto. Risoton teen yleensä omalla suosikkireseptilläni, jossa kasvisten raikkaus ja tuoreet maut yhdistyvät kermaiseen ja maukkaan täyteläiseen risottopohjaan. Netin resepteistä vaikutteita ottamalla ja itse kokeilemalla tästä risottoreseptistä on tullut sellainen kuin se nyt on. Kevään parsakaudella varioin reseptiä hieman korvaamalla pinaatin tuoreella parsalla.

Ainekset (4 annosta)
noin 3 dl risottoriisiä
noin 100 g herneitä (kesällä tuoreita, talvella pakasteesta)
noin 100 g pinaattia (voi korvata myös parsalla)
noin 100 g vuohenjuustoa (mieluiten kiekkomaista)
3-4 pientä salottisipulia
1 iso valkosipulinkynsi tai 2-3 pientä
1 l kasvislientä
kunnon nokare voita
noin 2 dl valkoviiniä
1 sitruuna
noin 50 grammaa parmesaania

Olennaisimmat tarvikkeet
3 kattilaa (1 riisille, 1 kasvisliemelle ja 1 herneille ja pinaatille)

1. Valmista kasvisliemi kattilassa. Jos teet kasvisliemen itse, se kannattaa tehdä ajoissa ennen varsinaisen risotonteon aloittamista. Jos teet kasvisliemen liemikuutiosta, tee liemi heti ensimmäisenä liemikuutiopakkauksen ohjeen mukaan. Risoton tekeminen aloitetaan pilkkomalla salottisipulit ja valkosipuli(t). Tämän jälkeen sipulit kuullotetaan omassa kattilassaan voinokareessa. Samaan aikaan aiemmin tekemäsi kasvisliemi tulee pitää lämpimänä omassa kattilassaan. Tässä vaiheessa kannattaa myös keittää pakasteherneet sekä ryöpätä pinaatti omassa kattilassaan.
2. Lisää riisi sipulisekoitukseen. Sekoita riisiä, kunnes se muuttuu läpikuultavaksi. Lisää valkoviini pienissä erissä ja sekoita, kunnes se on imeytynyt riisiin. Lisää myös kasvislientä pienissä erissä ja imeytä neste aina riisiin. Sekoita jatkuvasti pohjaa myöten, ettei riisi pala pohjaan.
3. Risoton hauduttamista liedellä miedolla lämmöllä ja liemen lisäämistä jatketaan, kunnes riisit ovat lähes kypsiä. Riisin kypsentäminen lähes kypsäksi vie noin 20-25 minuuttia riippuen lieden tehosta ja käyttämästäsi riisistä. Itse sekoitan risoton joukkoon kypsennysvaiheessa myös hiukan parmesaania täyteläisen maun aikaansaamiseksi.
4. Kun risotto on lähes kypsää, lisää siihen keitetyt herneet ja ryöpätty pinaatti sekä kuorittu vuohenjuusto. Anna risoton lämmetä muutama minuutti, lisää joukkoon hitunen puristetun sitruunan mehua ja tarjoile sitruunan ja parmesaanin kera.

Juomasuositus
Kasvisrisoton kanssa tarjoillaan perinteisesti valkoviiniä, mutta olut on myös oikein passeli vaihtoehto risoton seuralaiseksi. Itse olen todennut tämän suosikkirisottoni makuprofiilin toimivan hyvin yhdessä vehnäoluen (suodatettu Schneider Weisse) ja pilsin (To Øl Hop Love Pils) kanssa. Vehnäoluen kanssa risoton pehmeys, täyteläisyys ja kermaisuus korostuu, kun taas pilsin kanssa risoton kasvisten maut nousevat mielestäni paremmin esiin ja kokonaisuus on raikkaampi. Kokeile itse, kumpi on risoton kanssa enemmän sinun makuusi.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Nurmikolla nautittavaksi: Crew Republic Munich Summer

Taustaa: Crew Republicin Drunken Sailorin jälkeen vuorossa oli samaisen panimon maistelusetin toinen olut. Toiseksi maisteltavaksi olueksi valikoitui Munich Summer, joka on kevyenlainen vaalea ale.

Panimo: Crew Republic
Olut: Munich Summer
Tyyli: Golden Ale / Blond Ale
Prosentit: 4,8 %
Katkeruus: 22 IBU

Tuoksu: Jyväisen sekaleivän, siirapin ja vasta-ajetun nurmikon cocktailissa on jotakin kovin kesäistä. Makeiden hedelmien aromi liittyy mukaan tuoksun loppuvivahteissa.

Ulkonäkö: Meripihkan värinen olut valkealla melko nopeasti haihtuvalla vaahdolla.

Maku: Tuoksuun nähden oluen maku on mieto, sanoisin jopa, että liiankin mieto. Maun alun hienovireistä greippisyyttä ja ruohoisuutta seuraa leipämäinen viljaisuus ja keksimäisyys. Maku hiipuu melko nopeasti.

Suutuntuma: Keskitäyteläisestä, jopa samettisesta suutuntumasta erottuu pientä kipristelyä.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  Olut ei toistaiseksi ole Olutoppaassa

Mihin tilanteeseen sopii? Munich Summer on raikkaalla tavalla ruohoinen ja hyvin helposti juotava kesäolut. Osuvin konteksti sille lienee helteinen iltapäivä ja piknik nurmikolla ystävien kanssa. Ruoaksi tämän oluen kanssa kokeilisin jotakin kevyttä, esimerkiksi alkupalat, kasvikset tai täytetyt leivät voisivat olla sopiva valinta.

Lisätietoja:
Crew Republic Munich Summer Ratebeerissä:

Crew Republic Munich Summer BeerAdvocatessa:
http://www.beeradvocate.com/beer/profile/29780/102439/

tiistai 23. syyskuuta 2014

Oivallinen olutpöytäkirja: Arviossa Yks olut!

Pari viikkoa sitten sain arvostelukappaleen Anikó Lehtisen kirjoittamasta ja WSOY:n kustantamasta Yks olut!-kirjasta. Odotukseni kirjan osalta olivat jo etukäteen korkealla, sillä oluen ja ruoan yhdistäminen kotimaisessa olutkirjassa on uusi, tuore ja erittäin mielenkiintoinen idea. Yks olut!-kirja ylitti odotukseni ja antoi paljon enemmän kuin olin kuvitellutkaan. Tämä olutkirja ei päädy hyllylleni pölyttymään, vaan pruuvipöydän parhaalle paikalle, olutkokkailun oivalliseksi oppaaksi ja osaksi olutrikasta elämäntapaani.

Itse olen aina saanut kiksejä kirjallisten elämysten ohella visuaalisista elämyksistä. Siksi minulle oli iloinen yllätys, kun Yks olut! osoittautui jo ensisilmäyksellä lumoavan kauniiksi olutkirjaksi. Suuret, värikkäät kuvat luovat kirjan sivuille herkullista tunnelmaa ja herättävät aistit. Turkoosia, ruskeaa, valkeaa ja mustaa yhdistelevä nuorekas ja selkeä värimaailma toimii hyvin. Graafisen suunnittelunsa puolesta olutaiheinen opus muistuttaa lähinnä nykyaikaisia keittokirjoja, joissa syötävän hyviltä näyttäviä suupaloja tuodaan nälkäisen lukijan silmien eteen sivu ja resepti toisensa jälkeen.

Kuvien ihailun jälkeen aloin vähitellen tutustua myös kirjan tekstuaaliseen sisältöön. Sisältöä kirjassa on paljon ja se on monipuolista ja erittäin käyttökelpoista. Kirja jakautuu viiteen päälukuun, joissa käsitellään olutaiheisia teemoja järjestyksessä oluen historiasta oluen valmistukseen sekä oluen mausta oluttyyppeihin ja oluen ja ruoan yhdistämiseen. Päälukuja seuraa olutsanasto ja hakemisto. Omasta näkökulmastani kaikkein hedelmällisin luettava oli olueen ja ruokaan keskittyvä luku, jossa annettiin konkreettisia, hauskoja ja hyödyllisiä vinkkejä oluen käyttöön ruoanlaitossa ja eri ruokalajeille sopivien oluiden valintaan.

Anikón olutkirja edustaa käytännönläheistä olutkulinarismia. Kirja tempaisee mukaansa rennon lämpimällä asenteellaan: Yks olut!- kirjan sivuilla ei pönötetä tai katsota kriittisesti lukijaa alta kulmien. Sen sijaan olut on luonnollinen osa ruokapöydän antimia ja elämästä nauttimista. Kirjaa voi suositella sekä olutnoviiseille että konkareille. Noviisit voivat aloittaa olutmaailmaan tutustumisen vaikkapa lukemalla eri oluttyyleistä Oluttyypit-luvusta ja etsimällä omaa olutmakuaan samaisen luvun Kokeile uusia oluita-osiossa. Kulinaristit saavat Oluen maku-luvusta ohjeita erilaisten olut- ja ruokapruuvien järjestämiseen ja Olut ja ruoka-luvusta uusia ja jänniä resepti-ideoita. Kaikkea kokeillut olutkonkari voi nähdä oluen uusin silmin kokeilemalla drinkkien tekoa oluista. Yks olut!-kirjasta riittää oluiden ystävälle pureskeltavaa pitkäksi aikaa.

Lisätietoja:

Yks olut! WSOY:n sivuilla:

Yks olut! Adlibris-verkkokirjakaupassa:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510407046

torstai 18. syyskuuta 2014

Kevyttä katkeruutta siirappisilla laineilla: Crew Republic Drunken Sailor

Taustaa: Crew Republic on kotoisin Münchenin olutystävälliseltä maaperältä. Panimo poikkeaa perinteisistä saksalaisista panimoista uudenkarheutensa ohella villin ja ennakkoluulottoman asenteensa ansiosta. Suomessa Crew Republic on vielä melko tuntematon tapaus. Verkosta ja ulkomailta Crew Republiceja voi kuitenkin hankkia helposti maisteltavaksi. Itse tilasin panimoon tutustuakseni kokonaisen maistelusetin jokunen viikko sitten. Tässä lyhykäinen raporttini setin ensimmäisen oluen herättämistä ajatuksista.

Panimo: Crew Republic
Olut: Drunken Sailor
Tyyli: India Pale Ale
Prosentit: 6,4 %
Katkeruus: 58 IBU

Tuoksu: Ensimmäisenä tuoksusta nousee esiin pippurisia ja kukkaisia aromeja. Pian niiden seuraan liittyvät makeammat karamelliset, siirappiset ja mesimäiset tuoksut.

Ulkonäkö: Kuparinpunaisessa oluessa on haaleankeltainen vaahto.

Maku: Intensiivisen karamellimaltaisuuden ohella oluen mausta voi erottaa ananasta ja mangoa sekä ohraisuutta ja vaniljakastikkeen pehmeyttä.

Suutuntuma: Intressantti suutuntuma, sanoisin. Olut tuntuu suussa samaan aikaan jotenkin pisteliäältä, mutta myös liukkaalta ja melko täyteläiseltä. Kuin siirapissa kieritelty hitusen ärhäkänpuoleinen ampiainen.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  35/50

Mihin tilanteeseen sopii? Drunken Sailoria tekisi mieli kokeilla kinuskikakun tai vadelmaisen juustosalaatin kera. Makeaan päin taipuvainen ja melko maltillisesti katkera olut on helppo juotava IPA-harrastajalle, mutta sitä voisi suositella myös IPA-neitsyen ei-liian katkeraksi ensikokemukseksi.

Lisätietoja:
Crew Republic Drunken Sailor Ratebeerissä:

Crew Republic Drunken Sailor BeerAdvocatessa:

Crew Republic Drunken Sailor Olutoppaassa:
http://olutopas.info/olut/3893/crew-drunken-sailor-ipa

tiistai 9. syyskuuta 2014

Pinkkiä ja makeaa: onko olemassa naisten oluita?

Naisia näkee usein oluttölkin kyljessä, mutta harvemmin oluttölkki kädessä
Nykyisin nainen voi juoda olutta. Sitä voi kutsua melkoiseksi edistysaskeleeksi. Suomessa on kuljettu pitkä matka ajoista, jolloin olut oli raavaiden miesten janojuoma. Positiivinen kehityskulku ei kuitenkaan ole johtanut pisteeseen, jossa suhtautuminen naispuoliseen olutharrastajaan muistuttaisi suhtautumista olutharrastajan yleisempään ja tunnetumpaan miespuoliseen muotoon. Olutta harrastava nainen on aina poikkeus. 

Erilaiset suhtautumistavat näkyvät esimerkiksi tilanteessa, jossa naisen huomataan tilaavan olut. Olut ja nainen tuntuu yhä olevan kiinnostusta ja ihmetystä herättävä yhdistelmä niin turuilla kuin toreilla ja sekä baareissa että oluttapahtumissa. Varsinkin nuoren naisen kädessä oluttuoppi tuntuu edelleen rikkovan jonkinlaisia kirjoittamattomia stereotypioita. Yllättävän usean ihmisen päässä olutta juovan naisen kuva omalla verkkokalvolla herättää vaistomaisen tarpeen selittää näky pois. "Varmaan mies saanut houkuteltua mukaansa", toteaa moni mielessään lakonisesti ja etsii olutta maistelevasta naisesta vastentahtoisuuden tai oluen makuun kohdistuvan inhon merkkejä. Pienimmästäkin merkistä seuraa välitön tulkinta. "No niin, kato nyt, ei se siitä oikeesti edes tykänny." Mikäli nainen kuuluu omaan seurueeseen, hänelle saatetaan tarjota kokeiltavaksi jotakin "naiselle sopivaa", kuten siideriä tai vahvasti hedelmillä tai marjoilla maustettua, naisellisen makeaa ja kenties kivan väristäkin olutta.

Pitkään myös minulle yritettiin hyväntahtoisesti ja vilpittömällä auttamisen halulla tarjota näitä naiselle sopivia vaihtoehtoja ja kokeilinkin niitä aluksi innolla ajatellen, että näistä se oma suosikki varmaan löytyy, olenhan nainen. Joidenkin kuukausien epätoivoisten banaanilager- ja kirsikkabelgikokeilujen jälkeen totesin, että minussa on varmaan jotain vikaa. En pidä näistä.  Enkä edes oikeastaan pidä makeasta. Vaivuin vähitellen apatiaan, eikä siinä kohtaa auttanut edes oluiden pirtsakan pinkki etiketti tai oikeanlaisessa valaistuksessa vauvahtavaan vaaleanpunaiseen vivahtava väri. 

Tarpeeksi kauan tyttömäisiä oluita testailtuani päädyin oma-aloitteisesti maistamaan jotain ihan muuta. Lopulta päädyin olutharrastajaksi koettuani muutaman erittäin aromikkaan ja herkullisen elämyksen portterien ja stoutien parissa ja pari katkeransuloista IPA-elämystä. Oluista tuli minulle intohimo, mutta vain siksi, että sain itse etsiä ja löytää omat suosikkini ilman kaavoja tai sukupuolistereotypioiden asettamia rajoitteita. Huomasin, että minulla on paljon yhteistä myös miespuolisten olutharrastajien kanssa, eikä olutharrastukseni olekaan sidottu sukupuoleeni.

Haluan painottaa lukijoilleni tällä avautumisella, että olut sopii ihan yhtä lailla naisille kuin miehillekin. Ja se, että naiset tilastollisin keskiarvoin mitattuna saattavat (huom. saattavat; en ole nähnyt tästä uskottavia todisteita) juoda enemmän tietyntyylistä olutta kuin miehet, ei tarkoita, etteivätkö yksittäiset naiset saattaisi tykätä ihan mistä tahansa oluttyylistä. Siis naiset, kokeilkaa kaikkea avoimin mielin ja miehet, tarjotkaa ystävilleni, äideillenne, tyttöystävillenne ja vaimoillenne ihan mitä tahansa olutta miettimättä oluen miehisyyttä tai naisellisuutta. Joskus kokeilu saattaa johtaa olutmaailman odottamattomaan avautumiseen ja uuden harrastuksen löytämiseen.

Lisätietoja:
Älä markkinoi olutta naisille näin

Naiset juovat yhä useammin olutta

Miksi olut on miesten ja siideri naisten juoma?
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/nautintoaineiden-sukupuolittunut-historia-miksi-olut-on-miesten-siideri-naisten-juomaa/3306870

tiistai 2. syyskuuta 2014

Syystoberin parhaat

Syystober järjestettiin Herkkujen Suomi-tapahtuman yhteydessä vajaat kaksi viikkoa sitten, tarkalleen ottaen 21.-23.8. Tämä teksti oli tarkoitus kirjoittaa jo viime viikolla, mutta sitten iski syysflunssa ja nujersi petiin vajaaksi viikoksi. Tässä joka tapauksessa ne oluet, jotka mielestäni olivat Syystoberin tarjonnan maukkaimmasta päästä, totuttuun tapaan säännöllisen epäsäännöllisessä järjestyksessä. Mitään ihan mielettömiä huippuja Syystober ei tällä kertaa tarjonnut, mutta hyvin mukavia olusia kumminkin.

Finalistit syynissä
Suomen Paras Olut-kilpailun finalisteista suosikkejani olivat Stadin Panimon American Lager ja Bryggeri Helsingin Senaattori: American Lager rapean raikkaan, persikkaisen ja selvästi tuntuvan humalointinsa ja Bryggerin Senaattori makoisan, luumuisen ja lakritsaisen makunsa ansiosta. Myös muut finalistit olivat hyviä, joskaan eivät ihan yhtä hyvin istuneet omaan makuuni kuin mainitsemani kaksikko.

Muista tarjolla olleista oluista maistelin muun muassa Kuninkaankartanon Panimon Lampuotia ja One for the Roadia. Näissä molemmissa oli havaittavissa Kuninkaankartanon oluissa usein esiintyvää jokseenkin hapanta "talon makua" (lainausmerkeissä siksi, etten ole varma, onko tämä elementti oluissa tarkoituksella haettua talon tyyliä vai ei). Lampuoti oli kuparinvärinen, sameahko ja tyyliltään maalaismainen, hiukan marjainen ja jopa saisoniin päin kallistuva olut. Mitään sen kummempaa APA-tyyliä en tästä oluesta löytänyt, vaikka APAksi se onkin virallisesti nimetty. Maalaismaisten oluiden makuun päässeenä tykkäsin oluesta silti.

Kuninkaankartanon Lampuoti vasemmalla ja One for the Road oikealla
One for the Road puolestaan oli sellainen spesialiteetti, ettei paremmasta väliä. Olut oli väriltään suklaanruskea ja sijoittui tyyliltään jonnekin hapanoluiden, saisonien, marjaisten belgien ja portterien välimaaston hämärille rajamaille. Maussa kirpeät marjat, ylikypsät omenat ja sitrukset heittivät iloisesti kuperkeikkaa varsin maltaisella ja hiukan suklaisellakin pohjalla. Erikoista, mutta sangen omalaatuiseen olutmakuuni tämäkin olut istui melko hyvin. Miinusta tosin antaisin ohuehkosta rungosta ja maun kevyestä ristiriitaisuudesta.

Saimaan American Red Ale ja tölkki :D
Uusi maitokauppasarjan suosikkini löytyi Saimaan panimon jääkaapin hyllyltä Syystober-kierroksen loppuvaiheessa. Se oli Saimaan Panimon Brewer's Special American Red Ale. Jo tölkin nähdessäni innostuin. Rouheaa vanhan ajan rock-tyyliä huokuva etiketti ja suorastaan rehevällä tavalla tuore humaloinnin tuoksu sai odottamaan astetta rokimpaa olutta. American Red Ale oli punertavanhehkuinen, ihanasti katkeruudellaan kirpaiseva olut, jonka humaloinnista erottui sitruksisia ja ruohoisia sävyjä ja maltaista vanhan ajan karamellin ja vaniljan kaikuja. Runko oli riittävän ryhdikäs kantamaan kohtalaisen katkeraa olutta, joskin pikkuinen alkoholiprosentin lisäys saattaisi tehdä oluesta vielä paremman. Tällaisia luonteikkaita ja jopa tyylikkäitä kotimaisia oluita ei Suomen maitokaupoissa ole todellakaan liikaa!

Kokonaisuudessaan Syystober ja Herkkujen Suomi olivat tänäkin vuonna onnistunut tapahtumakaksikko. Vaikka molemmista tapahtumista tykkäänkin, jäin taas kerran kaipaamaan mahdollisuutta nauttia lähioluita ja lähiruokaa yhdessä, samalla kertaa ja samassa paikassa makuyhdistelmistä nautiskellen. Huolimatta siitä, että muutama tiski tarjoili anniskelualueella myös joitakin ruoka-annoksia, rajoittavien porttien takia jäi kokematta esimerkiksi se, miltä ihana lähijäätelö olisi maistunut huolellisesti valitun oluen kera. Ruokaa ja olutta erotti portti, joka esti laaja-alaisemman kulinarististen kombojen kokeilun sekä oluiden että lähiruoan ystäviltä. Suomen laki, huoah.

Lisätietoja:
Herkkujen Suomi ja Syystober

Stadin Panimon American Lager Ratebeerissä

Bryggeri Helsinki Senaattori Ratebeerissä

Kuninkaankartanon Panimon Lampuoti Ratebeerissä

Kuninkaankartanon Panimon One for the Road Ratebeerissä

Saimaan Panimon Brewer's Special American Red Ale Ratebeerissä
http://www.ratebeer.com/beer/saimaan-brewers-special-american-red-ale/277934/