Olutmatkailua Amerikassa-sarjassa olen kirjoittanut
kokemuksistani Miamin olutmaailmasta. Ensimmäisessä osassa keskityin Miami
Beachin olutkokemuksiini. Tässä osassa käsittelyssä ovat Key West ja Coconut
Grove.
Miami Beachin jälkeen reissun seuraava etappi oli Key West.
Jo määränpäätä kohti matkatessa Key Largon kohdalla tuli vastaan ensimmäinen viittaus
erikoisoluisiin ison tapahtumakyltin muodossa. Ihan tien vieressä oli parhaillaan
käynnissä Brew on the Bay-niminen olutfestivaali. Festarin ohittaessa oloni
tuntui kovin melankoliselta ja mietin, olisiko sittenkin pitänyt vaan pysähtyä rajallisista
aikaresursseista, pitkänlaisesta ajomatkasta ja muista kootuista esteistä
huolimatta. Takaisin ei kuitenkaan tullut käännyttyä. Olisi ehkä ollut syytä,
sillä valkohiekkaisen rannan äärelle oli tapahtumaa varten koottu yli sata
Amerikan parhaiden panimojen tuotetta.
Pian Brew on the Bayn jälkeen silmiin osui toinen
olutaiheinen asia tien poskessa, nimittäin paikallisen Islamorada Brewingin
värikäs ja kutsuva talo tasting roomeineen. Homma rupesi vaikuttamaan jo
kohtalon ivalta, varsinkin kun pysähtymiseen ei ollut taaskaan mahdollisuutta,
jos Key Westiin halusi ehtiä ennen pimeän tuloa. No, opinpahan ainakin sen,
että seuraavalla kerralla Amerikassa road trippaillessa täytyy varata aikaa myös
yllättäville viivästyksille ja pysähdyksille jännän äärelle. Ja tarkistaa jo
etukäteen, millaisia happeningeja matkan varrella on meneillään.
Kukko kiipesi puuhun kiekumaan |
Key West oli rento, viihtyisä ja originelli paikka, jossa kukot
kulkivat pitkin kapeita pitsihuvilojen reunustamia katuja. Puiden varjostamissa
kujissa ja historian havinassa oli jotain perin kotoisaa.
World of Beerin hanoja |
Valikoima näkyy seinältä :D |
Ensimmäinen ilta Key
Westissä tuli vietettyä World of Beer-olutravintolassa, josta jäi hiukan kaksijakoiset
tunnelmat. Baarin olutvalikoima oli iso, kattava ja laadukas. World of Beerin
valikoimassa on jatkuvasti noin 500 pullo-olutta ja noin 50 hanaa, näistä
suurin osa amerikkalaisia. Tunnelmansa puolesta kyseessä on kuitenkin enemmän erittäin
meluisa sporttibaari kuin olutravintola. Baarin joka kulmassa on ruutu, josta
tulee urheilua volyymilla, jota Suomessa harvoin tapaa. Itseäni melu häiritsi
huomattavasti, mutta urheilua silmä kovana seuranneet amerikkalaiset
baarikävijät eivät olleet siitä moksiskaan.
Cigar City Vanilla Maduro Nitro (pohjan valoheijastuma hämää, olut oli tummanruskea) |
Pyrin kuitenkin sulkemaan melun mielestäni ja maistelemaan oluita.
Vastaan tulikin illan aikana varsin varteenotettavia olusia. Illan paras olut
oli paahdetun maapähkinän, vohvelin ja vaniljan tuoksuinen ja maapähkinävoin,
keksin, kerman, tumman suklaan ja siirapin makuinen Cigar City Vanilla Maduro Nitro. Nitro-oluille ominainen pehmeän kermainen suutuntuma oli Maduro Nitrossa
täydellisessä sopusoinnussa muhkean jälkiruokamaisen maun kanssa. Olut ei
jälkiruokamaisuudestaan huolimatta ollut imelä tai överi kokemus, vaan tuoreen
ja aidon oloinen paketti.
Värisuora vasemmalta oikealle: Lagunitaksen Brown Shugga Barley Wine, Anderson Valleyn veriappelsiini-Gose ja Cigar Cityn lähes alkoton Session Berliner Weisse |
Lisää hanoja |
Anderson Valley Highway 128 Blood Orange Gose oli
omalaatuinen erittäin voimakkaasti veriappelsiininen ja melko tuhti, mutta
silti raikas olut. Gosen suolaisuus ja maitohappomainen happamuus täydensi
mielestäni appelsiinisuutta hyvin ja toi mieleen rahkajälkiruoan. Voisi sanoa,
että kokonaisuus muistutti enemmän hedelmälihaisaa mehua tai sitrusrahkaa kuin
olutta, joten kaikille tämä ei välttämättä maistuisi. Silti maukas, hapan ja
sitruksinen olut oli kovastikin mieleeni ja varsinkin Floridan lämpimään iltaan
se sopi kuin nappi silmään.
Reissun paras IPA |
Kurkku-minttu-raparperijuoma |
Kahvilan sisustusta |
Tälle naureskelin itsekseni vessassa :D |
Key Westin maaperällä kävin pari kertaa myös mainiossa
kasviskahvilassa, jonka valikoimaan kuuluivat monipuolisen, täyttävän ja herkullisen
kasvisruoan ohella myös erikoisoluet. Hiukan hippihenkinen paikka kantaa
ytimekästä nimeä The Cafe, eli kahvila. The Cafessa pääsin tutustumaan lähemmin
Dogfish Headin 60 Minute IPA:an, jonka maistamista olin jo ehtinyt odotella
pidemmän aikaa. Maistamani 60-minuuttinen oli vieläpä hyvin tuore, 10.12.2014
pullotettu, eli juomispäivänään jotakuinkin kuukauden ikäinen. Oluen miellyttävä
tuoksu oli makeahkon hedelmäinen, mangoinen, kinuskinen, piirakkainen ja
hunajainen. Maun trooppiset limen, ananaksen, papaijan ja mangon vivahteet
laskeutuivat harmonisesti kauraiseen ja kermaiseen loppumakuun. Suutuntuma oli
tasapainoinen ja kokonaisuus kaikin puolin ehyt. IPA at its best.
Invasion APA ja hurmaava vaahto |
Mukavan Key Westin osion jälkeen oli aika suunnata kohti
Coconut Grovea reissun viimeiseksi illaksi ja yöksi. Coconut Groven osio jäi
lyhyytensä vuoksi pikkuisen torsoksi, mutta kerkisin silti käydä yhdessä reissun
eniten odottamistani paikoista, eli LoKal-nimisessä burger- ja
olutravintolassa. Herkullista kasvisburgeria höysti Cigar Cityn Invasion APA,
sekin tuoreena ja aromikkaana. Toffeisessa, hienoisesti mäntyisessä sekä
voimakkaan sitruunaisessa oluessa oli myös kaurakeksimäisiä piirteitä. Oluen
suutuntuma oli hyvin pehmeä, mikä lisäsi entisestään erittäin helposti juotavan
oluen juotavuutta. Burgerin ruokajuomaksi varsin passeli.
Reissuni kohteista erityisesti Miami Beach ja Key West
olivat olutsaralla antoisia. Näitä kohteita voi suositella etelän lämpöön
halajavalle olutharrastajalle. Kaikkein helpointa hyvien oluiden löytäminen oli
Key Westissä, jossa peruskahviloidenkin valikoimassa oli monta pienpanimo-olutta.
Key Westissä erikoisoluita mainostettiin kahviloiden ja ravintoloiden
ikkunoissa ja ravintoloissa istuessa näytti, että niille oli myös laajempaa, eri väestönryhmät ja sukupuolet kattavaa
kysyntää. Olutravintoloita olisi myös löytynyt alueelta useampi, eli tarjonta
oli silläkin saralla suht hyvin kohdallaan.
Matkallani huomasin, kuinka paljon jo lyhytkin aika
toisella puolella maailmaa avartaa omaa ymmärrystä oluesta ja olutkulttuurista.
Maailma on täynnä opittavaa ja maistettavaa. Parhaiten uutta oppii ottamalla
silloin tällöin askelia oman arkisen elämänpiirinsä ulkopuolelle. Samalla voi
huomata, kuinka erilainen merkitys oluella on monessa maailmankolkassa ja
kuinka keskeinen osa elämää ja yhteiskuntaa siitä voi tulla. Amerikassa olut on
todellinen muoti-ilmiö, jolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan. Ilman
erikoisoluita Amerikka olisi aika erilainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti