Taustaa:
Tämä postaus on osa itseään virallisesti olutbloggaajiksi tituleeraavien blogistien ja vähän muidenkin oluesta kirjoittavien kulinaristien vapaalla tyylillä toteutettua ja yhtä aikaa julkaistavaa yhteispostausta.
Postaukseen osallistuvat omien tietojeni mukaan itseni lisäksi seuraavat blogit: Tuopillinen, JaskanKaljat, Reittausblogi, Huurteinen, Musamiehen Oluet, Keikyblogi, Pullollinen, Kaunis Humala, Mushimalt, Tuopin Ääressä, Arde arvioi, Viinihullun päiväkirja, Maistuva Mallas, Punavuori Gourmet, Olutverkko, Ölmönger ja Loppasuut. Postauksen
aiheeksi valikoitui yleisöäänestyksen pohjalta Sinebrychoffin Porter, jonka
historia ulottuu peräti 1860-luvulle. Perinteikäs olut on kivunnut omassa
tyylissään useimpien olutharrastajien tunteman klassikon asemaan ja sitä
pidetäänkin eräänlaisena porterin prototyyppinä. Minulla tämä tuote oli vielä
arvioimatta, joten päädyin tekemään omasta postauksestani ihan perinteisen
tyylisen reittauksen. Arviointia tehdessäni huomasin, että Koffin Porterista oli ehtinyt tulla itselleni jonkinlainen itsestäänselvyys-olut, jonka erityispiirteitä harvemmin oli miettinyt sen tarkemmin. Tutun ja mieluisan tuotteen tarkempi analyysi osoittautuikin yllättävän haastavaksi.
Tämän arvion myötä toivotan kaikille oikein antoisaa ja olutrikasta uutta vuotta 2016!
Tämän arvion myötä toivotan kaikille oikein antoisaa ja olutrikasta uutta vuotta 2016!
Panimo:
Sinebrychoff
Olut:
Porter
Tyyli:
Porter
Prosentit:
7,2 %
Kantavierre:
16,7 °P
Katkeruus:
35,7 IBU
Väri:
270 EBC
Tuoksu:
Tuoksussa on paahteista kahvia, turvetta, talkkunajauhoa ja paahdettua mallasta
höystettynä hitusella kaakaopapua, palanutta mallasleivän kuorta ja tuoretta lakritsaa.
Klassinen porterin tuoksu.
Ulkonäkö:
Tumman suklaanruskean oluen vaahto on vaaleanruskea ja hiukan hunajaan
vivahtava.
Maku:
Ensin esiin nousee rapsakka humaloinnin ja kuivan kahvin yhteismaku.
Keskimaussa on lakritsaa ja luumua. Oluen loppumaku on suklaakahvinen,
mallasleipäinen ja ruskeasokerinen sekä pitkään viipyilevä. Pientä palaneisuutta ja hentoa savuisuutta on havaittavissa kautta linjan. Oluen tuoksustakin tuttu kärventyneen mallaslimpun vahva ja koko maun läpi jatkuva läsnäolo on kenties maun kiinnostavin piirre. Samainen piirre myös erottaa mielestäni parhaiten tämän oluen maun muista vastaavista portereista.
Suutuntuma:
Oluen suutuntuma on viskoosinen ja paksuhko sekä hieman puraiseva.
Omat
pisteeni Olutoppaassa: 37/50
Mihin
tilanteeseen sopii? Klassikkoporter sopii mainiosti sellaisenaan nautittavaksi.
Sopivia seuralaisia tälle oluelle ovat oman kokemukseni mukaan erityisesti suklaakakku
ja mallaslimppu. Oluen vahva makumaailma edellyttää myös ruokaseuralaiselta
vähintään kohtalaista intensiivisyyttä. Olut suositellaan tarjoiltavan viileän huoneenlämpöisenä. Itse olen huomannut, että ohjeenmukainen tarjoilulämpötila tuo oluesta esiin parhaiten kaikki vivahteet, myös paahteisen, tumman ja kypsän maltaisuuden. Olen testannut olutta myös hieman suositusta viileämpänä ja todennut maun kevenevän viileässä versiossa huomattavasti. Kapinallisena tykkään myös tästä kevyemmästä makuversiosta, sillä siinä suklaisuus nousee esiin mielestäni hiukan puhtaampana.
Lisätietoja:
Sinebrychoff
Porter Alkon sivuilla:
Sinebrychoff
Porter Olutoppaassa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti