torstai 31. joulukuuta 2015

Olutbloggaajien yhteispostaus: Sinebrychoff Porter

Taustaa: Tämä postaus on osa itseään virallisesti olutbloggaajiksi tituleeraavien blogistien ja vähän muidenkin oluesta kirjoittavien kulinaristien vapaalla tyylillä toteutettua ja yhtä aikaa julkaistavaa yhteispostausta. Postaukseen osallistuvat omien tietojeni mukaan itseni lisäksi seuraavat blogit: Tuopillinen, JaskanKaljat, Reittausblogi, Huurteinen, Musamiehen Oluet, Keikyblogi, Pullollinen, Kaunis Humala, Mushimalt, Tuopin Ääressä, Arde arvioi, Viinihullun päiväkirja, Maistuva Mallas, Punavuori Gourmet, Olutverkko, Ölmönger ja Loppasuut. Postauksen aiheeksi valikoitui yleisöäänestyksen pohjalta Sinebrychoffin Porter, jonka historia ulottuu peräti 1860-luvulle. Perinteikäs olut on kivunnut omassa tyylissään useimpien olutharrastajien tunteman klassikon asemaan ja sitä pidetäänkin eräänlaisena porterin prototyyppinä. Minulla tämä tuote oli vielä arvioimatta, joten päädyin tekemään omasta postauksestani ihan perinteisen tyylisen reittauksen. Arviointia tehdessäni huomasin, että Koffin Porterista oli ehtinyt tulla itselleni jonkinlainen itsestäänselvyys-olut, jonka erityispiirteitä harvemmin oli miettinyt sen tarkemmin. Tutun ja mieluisan tuotteen tarkempi analyysi osoittautuikin yllättävän haastavaksi.

Tämän arvion myötä toivotan kaikille oikein antoisaa ja olutrikasta uutta vuotta 2016!

Panimo: Sinebrychoff
Olut: Porter
Tyyli: Porter
Prosentit: 7,2 %
Kantavierre: 16,7 °P
Katkeruus: 35,7 IBU
Väri: 270 EBC

Tuoksu: Tuoksussa on paahteista kahvia, turvetta, talkkunajauhoa ja paahdettua mallasta höystettynä hitusella kaakaopapua, palanutta mallasleivän kuorta ja tuoretta lakritsaa. Klassinen porterin tuoksu.

Ulkonäkö: Tumman suklaanruskean oluen vaahto on vaaleanruskea ja hiukan hunajaan vivahtava.

Maku: Ensin esiin nousee rapsakka humaloinnin ja kuivan kahvin yhteismaku. Keskimaussa on lakritsaa ja luumua. Oluen loppumaku on suklaakahvinen, mallasleipäinen ja ruskeasokerinen sekä pitkään viipyilevä. Pientä palaneisuutta ja hentoa savuisuutta on havaittavissa kautta linjan. Oluen tuoksustakin tuttu kärventyneen mallaslimpun vahva ja koko maun läpi jatkuva läsnäolo on kenties maun kiinnostavin piirre. Samainen piirre myös erottaa mielestäni parhaiten tämän oluen maun muista vastaavista portereista.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on viskoosinen ja paksuhko sekä hieman puraiseva.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  37/50

Mihin tilanteeseen sopii? Klassikkoporter sopii mainiosti sellaisenaan nautittavaksi. Sopivia seuralaisia tälle oluelle ovat oman kokemukseni mukaan erityisesti suklaakakku ja mallaslimppu. Oluen vahva makumaailma edellyttää myös ruokaseuralaiselta vähintään kohtalaista intensiivisyyttä. Olut suositellaan tarjoiltavan viileän huoneenlämpöisenä. Itse olen huomannut, että ohjeenmukainen tarjoilulämpötila tuo oluesta esiin parhaiten kaikki vivahteet, myös paahteisen, tumman ja kypsän maltaisuuden. Olen testannut olutta myös hieman suositusta viileämpänä ja todennut maun kevenevän viileässä versiossa huomattavasti. Kapinallisena tykkään myös tästä kevyemmästä makuversiosta, sillä siinä suklaisuus nousee esiin mielestäni hiukan puhtaampana.

Lisätietoja:

Sinebrychoff Porter Alkon sivuilla:

Sinebrychoff Porter Olutoppaassa:

torstai 24. joulukuuta 2015

Joulutervehdys blogin lukijoille

Maltaisen makoisaa ja herkullisen humaloitua joulun aikaa!

Tv. Maria ja ikkunan alla rentoa joulua viettävä pihajänis

torstai 17. joulukuuta 2015

Kuivakakun kaltainen, luonnollisen jouluinen: Mikkeller Santa's Little Helper


Taustaa: Tanskalaisen Mikkellerin jouluolut Santa's Little Helper on muutamia vuosia sitten Alkossakin saatavilla ollut olut, joka lukeutuu belgityylisten jouluoluiden laajaan ja suhteellisen sumeaääriviivaiseen kategoriaan. Itse sain tämän oluen vuoden 2015 version Tanskasta tilaamani Mikkellerin joulukalenterin kolmosluukusta ja päädyin tekemään siitä joulukalenteritwiitin ohella astetta pidemmän ja perusteellisemman arvion.

Panimo: Mikkeller
Olut: Santa's Little Helper
Tyyli: Belgian Strong Ale
Prosentit: 10,9 %

Tuoksu: Oluen tuoksu on täynnä joulumausteita: anista, lakritsia, ruskeaa sokeria ja siirappia. Kolamaiset, toffeiset ja kuivakakkuiset aromit täydentävät miellyttävää tuoksua.

Ulkonäkö: Tummahkon ruskean oluen vaahto on vaaleanruskea, paksu ja pienikuplainen.

Maku: Maussa tummat viinirypäleet, kuivatut hedelmät, lakritsa, mausteet, muscovado-sokeri, kinuski ja vaahterasiirappi sekoittuvat kiinnostavaksi ja luonnollisen oloiseksi kokonaisuudeksi, jossa ei ole havaittavissa teennäisen keino- tai ylimaustamisen merkkejä. Yleiskuvaltaan maku on makeahko, jokseenkin maltainen ja melko tuhti. Olut tuo mieleen kuivakakun tai siirappisen joululimpun.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on paksu, pehmeä ja hiilihapokas.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  38/50

Mihin tilanteeseen sopii? Joulunaikana tällainen olut on mitä mainioin pipari-, kuivakakku- ja lebkuchenolut. Sopii se toki maisteltavaksi myös ihan sellaisenaan. Mainio jouluolut sellaiselle, joka tykkää mausteista ja makeasta, muttei voi sietää keinotekoista esanssisuutta.

Lisätietoja:

Mikkeller Santa's Little Helper 2015 Olutoppaassa:

Mikkeller Santa's Little Helper 2015 Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/mikkeller-santas-little-helper-2015/369129/

torstai 3. joulukuuta 2015

Alkon jouluiset 2015: Malmgårdin Tammiportteri

Taustaa: Tasaisen varmoja ja laadukkaita oluita säännölliseen tahtiin tuottavan Malmgårdin panos Alkon jouluolutvalikoimaan on tällä kertaa tammilastuilla höystetty Tammiportteri. Samaisen panimon Huvila X-Porteriin tykästyneenä uskoin ennakkoon pitäväni myös tästä oluesta, joten se pääsi olutkaappiini. Malmgårdin tummissa oluissa parasta on niiden miellyttävän tasapainoinen kokonaisuus, mitään ei ole liikaa, eikä mitään liian vähän.

Panimo: Malmgård
Olut: Tammiportteri
Tyyli: Porter
Prosentit: 6,6 %
Kantavierre: 15,7 °P
Katkeruus: 47 IBU
Väri: 138 EBC

Tuoksu: Tuoksussa on puunkuorta, hiiltynyttä takkapuuta, suklaakahvia, luumua sekä tammitynnyrin tuoksua. Lopputuoksussa maitokahviset, paahdetun maltaiset ja vaniljaiset elementit sekoittuvat toisiinsa, lisäksi tuoksun loppuvaiheilla on havaittavissa tiettyä rommimaisuutta.

Ulkonäkö: Tummanruskea olut vaaleanruskealla, ohuehkolla vaahdolla.

Maku: Maussa erottuu aluksi lakritsaa, rusinaa, espressoa, talkkunajauhoa ja puuta. Keskimaku on tuhkainen, kastanjainen ja maamainen. Loppumaussa on kiinnostavaa pekaanipähkinäisyyttä ja pähkinänkuorisuutta sekä hitunen humalakatkeroa särmää antamassa. Olut jättää suuhun kevyehkön ja kuivan kahvisen jälkimaun.

Suutuntuma: Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko hiilihapokas. Täyteläisyyttä olisi voinut olla enemmänkin, toisaalta olut on tällaisenaan hyvin juotava.

Omat pisteeni Olutoppaassa: 37/50

Mihin tilanteeseen sopii? Kuivan puoleinen ja maultaan melko pehmeä tammiportteri toimii sellaisenaankin hyvin, mutta näkisin sen myös erityisen jännittävänä juusto- ja suklaamaistelujen juomana. Pääruokapuolella voisin kuvitella oluen sopivan hyvin yhteen vahva-aromisten ja muhevien liharuokien, kuten riistapadan kanssa.

Lisätietoja:

Tammiportteri Alkon sivuilla:

Tammiportteri Olutoppaassa:

Tammiportteri Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/malmgard-tammiportteri/374437/

Oluen ystävän parhaat kirjalahjat

Kirjalahja on yksi suosituimmista joululahjoista, kenties siksi, että melkein jokaiselle löytyy jokin suosikkiaihe tai teema, johon liittyviä kirjoja hän mielellään lehteilee. Myös olutharrastajat ovat usein lukevaa kansaa, mutta vinkkejä heille sopivista kirjalahjoista ei ole vielä tähän mennessä kovinkaan usein tullut vastaan. Päätin tehdä vinkkipostauksen nyt, sillä joulun alla vinkkien antaminen on enemmän kuin paikallaan. Tähän alkuun varoitan vielä, että tämä kirjoitus on tehty paikoitellen kieli poskessa, eli sitä ei kannata ottaa ehdottomana totuutena. Enemmänkin tekstistä voi ammentaa osuvia assosiaatioita, jotka saattavat auttaa lahjaa pohdiskelevan lähemmäs lahjansaajan persoonallisuuden piileviä piirteitä. Kaikki listaamani kirjat löytyvät Adlibris-nettikirjakaupasta.

Vinkki viini- tai viskiharrastuksen kautta olutmaailmaan siirtyneelle:
Santtu Korpisen, Arto Koskelon ja Jarkko Nikkasen Olut, viini, viski yhdessä tuo kolme kiinnostavaa juomaa samojen kansien väliin. Kirjassa pohditaan juomien eroja ja yhtäläisyyksiä. Viini- tai viskiharrastuksella alun perin aloittanut ja oluisiin pikkuhiljaa tutustuva juomaharrastaja löytänee enemmän tarttumapintaa myös olueen, kun se esitetään tutussa seurassa. Kirjaa lukemalla myös parkkiintuneempi olutharrastaja voi oivaltaa paljon uutta lempijuomastaan.

Vinkki perinteitä ja historiaa rakastavalle sahti-ihmiselle:
Mika Laitisen, Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen Sahti on kirja sahdista: sen valmistuksesta, historiasta ja sahtikulttuurista. Sahdin ja ruoan yhdistelijää ilahduttavat kirjan sahtimenut, joissa sahdin ympärille on luotu ruokakokonaisuuksia. Historiasta ja perinteistä kiinnostunut olutharrastaja pääsee kirjan myötä tutustumaan suomalaisen kansallisoluen taustoihin.

Vinkki tummien oluiden ystävälle, jonka lempiväri on musta:
Mika Honkalinnan Korppiretki on vuoden luontokirjaksi valittu, mustanpuhuva ja mustavalkoinen teos. Kirjassa korpista piirtyy erityinen kuva upeiden luontokuvien ja niihin sulautuvien tekstien kautta. Ainakin omien kokemusteni perusteella tummien oluiden ystävä pitää tavallista useammin myös muustakin tummasta ja synkästä, kuten mustista vaatteista, kissoista, hevistä ja korpeista. Älykkään, tumman ja mystisen linnun ja ajatuksiinsa uppoutuneen, mustaan pukeutuneen imperial stoutin juojan ulkoisessa ja sisäisessä olemuksessa tuntuukin olevan jotain samaa.

Vinkki IPA-hipsterille, jolta kenties löytyy jo parta tai vähintään intoa sellaisen kasvatukseen:
Axel Naverin ja Eric Thorssonin Partakirja on kirja parroista. Kirjassa partaa käsitellään muun muassa historian ja myyttien kautta. Lukijalle annetaan myös parranhoitovinkkejä. Partahipsterin ja metsuriseksuaalin välttämättömyystarvike.

Vinkki innokkaalle maistelijalle:
Jeff Alworthin Beer Tasting Tool Kit ei oikeastaan kuuluisi tähän listaan, sillä se ei ole kirja, vaan tasting-pakkaus. Paketti sisältää tasting-aiheisen kirjasen, 4 maistelulehtiötä, paperisia pusseja oluiden sokkotestausta varten sekä tastingin pöytäkortin, jossa maisteluun opastetaan kuvin ja olennaiset oluttermit avataan lyhyesti. Olut-tastingeja usein ystävilleen järjestävälle tämä paketti on mitä todennäköisimmin hyödyllinen.

Vinkki rentoja reseptejä ja oluen kanssa helposti yhdisteltävää ruokaa kaipaavalle:
Saku Tuomisen ja Luka Platanian Pizze on pizzanystävän raamattu, joka sisältää yli sata pizzareseptiä. Kirja on varma valinta rennolla otteella kokkailevalle olutharrastajalle, sillä pizza ja olut on aina herkullinen yhdistelmä. IPA- ja pale ale-ihmisille kirja on erityisen osuva lahja, koska katkerien oluttyyppien hedelmäisyys ja sitruksisuus resonoivat aika kivasti monien pizzojen kanssa.

Vinkki olutkulinaristille, jolta vielä puuttuu hyvä oluen ja ruoan paritusopas:
Schuyler Schultzin Beer, Food, and Flavor on omasta hyllystäni löytyvä oluen ja ruoan parituskirja. Monipuolisen kirjan alussa tarjotaan ohjeita oluen eri elementtien arviointiin aloittelevalle reittaajalle. Kirjan keskivaiheilla oluen ystävä saa seikkaperäiset ohjeet oluiden ja ruokien yhdistämisestä. Oluiden ja ruokien eri makuelementtien harmoniseen yhdistämiseen paneudutaan kirjassa erittäin huolellisesti, joten aloitteleva olut-ruokaparittajakin saa helposti juonesta kiinni. Kokonainen luku kirjasta on omistettu oluiden ja juustojen maisteluun liittyville ohjeille ja vinkeille. Kirjan lopussa keskitytään pohjois-amerikkalaisten panimojen ja niiden oluiden esittelyyn.

Vinkit olutharrastajalle, joka haluaisi kokeilla oluen panemista kotona:
Pane olutta on helppolukuinen peruskirja kotioluen panemista suunnittelevalle. Kirjan takana ovat ruotsalaisen laatupanimon Omnipollon perustajat Henok Fentie ja Karl Grandin. Oluen kotipanemiseen liittyviä kirjoja on vaikka kuinka paljon, mutta tästä simppelistä teoksesta voi lähteä liikkeelle.

Toinen vinkkini on Dan Woodsken Hop Variety Handbook, joka sisältää yleistietoa humalasta ja humaloinnista sekä yli 110 humalalajikkeen yksityiskohtaiset kuvaukset. Kustakin lajikkeesta kerrotaan myös, millaisissa oluissa sitä useimmin käytetään. Aloittelevan kotipanijan lisäksi tämä kirja antanee uutta tietoa myös kokeneemmalle panomiehelle. Kirjasta löytyy tarkempaa tietoa esim. täältä.

Toivottavasti kirjavinkeistäni on apua ja iloa joululahjaostoksilla! Jos kaipaat vielä lisää kirjavinkkejä, täältä löytyy muutamia aikaisemmin suosittelemiani kirjoja, jotka voisivat sopia joululahjoiksi.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Tummien makujen hyökyaalto: De Molen Hel & Verdoemenis

Taustaa: Talvi on tummien oluiden aikaa ja De Molen on Hollannin helmi, jonka isoin vahvuusalue löytyy mielestäni nimenomaan sieltä tummimmasta päästä oluiden värispektriä. Nyt arvioitava Hel & Verdoemenis on ollut must taste-listallani jo useamman vuoden ajan ja jokunen viikko sitten pääsin viimein testailemaan, millainen tämä herkän hilpeällä nimellä varustettu olut on juomiaan. Testitulosten julkaisu on hiukan viivästynyt, mutta tässä ne nyt ovat.

Panimo: De Molen
Olut: Hel & Verdoemenis
Tyyli: Imperial Stout
Prosentit: 11,9 %
Katkeruus: 102 IBU
Väri: 297 EBC

Tuoksu: Kahvia, kahvia, kahvia. Tuoksussa on luihin ja ytimiin uppoavan syvää paahteisuutta, kahvipavun kuorta ja espressoa. Yleisvaikutelmaa pehmentävät tumman suklaan lämmin tuoksu, lempeä paahdetun maltaan tuoksu sekä kaakaovoin täyteläiset aromit. Tuoksun loppuvaiheilla saapuu luumuinen hetki, joka viivähtää nuuhkijan luona vain pienen aikaa luisuen kahviseen, pitkään ja intensiiviseen jälkimakuun.

Ulkonäkö: Hyvin tumman ruskean, hieman kastanjaan vivahtavan oluen vaahto on ohut ja vaaleanruskea.

Maku: Olut kuljettaa juojaansa mutakakkuisesta, kuivan kaakaopapuisesta ja tuhdista alkumausta lähes kitkerän espressoisen, humalakäpyisen ja aprikoosisen katkeran keskimaun kautta luumuhilloiseen, rusinaiseen ja lakritsaiseen ja jännästi toffeekeksiseenkin loppumakuun. Vahvan kahvin ja kaakaon kitkerät sävyt tuntuvat uppoavan saumattomasti katkerien, käpyisten ja hedelmäisten aromien joukkoon. Todella monivivahteinen, mauntäyteinen ja luonteikas IS, joka säilyttää tasapainonsa melkoisissa sfääreissä liikkuvasta katkeruudestaan huolimatta.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on liukas, pehmeä ja samettisen paksu.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  42/50

Mihin tilanteeseen sopii? Hel & Verdoemenis on ehdottomasti pimeiden ja pitkien talvi-iltojen olut. Joulunaikana sitä voi nauttia esimerkiksi aattoillan hämärtyessä yöksi. Ruoista kaikkein intensiivisimmät kaakao- ja kahviluomukset, kuten mutakakku, mokkakakku tai browniet saattaisivat yltää tämän oluen parilta vaadittavalle voimakkuuden, kuivan paahteisuuden ja maukkauden tasolle. Tämä olut sopisi varmaankin myös grilliruoan kaveriksi hedelmäis-havuisen rapsakkuutensa sekä syvien ja tumman paahteisten makujensa ansiosta. Pienen surffauksen perusteella monet suosivat oluen parina myös ikääntynyttä goudaa, sillä juuston karamelliset elementit resonoivat hyvin oluen mallasprofiilin ja toffeisten aromien kanssa.

Lisätietoja:

Hel & Verdoemenis Olutoppaassa:

Hel & Verdoemenis Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/de-molen-hel-verdoemenis-hell-damnation/87696/