tiistai 15. syyskuuta 2015

Astetta rapsakampi lager: Stadin American Lager

Taustaa: Sain maisteltavaksi ja arvioitavaksi Stadin Panimon American Lagerin jokin aika sitten julkaistun puolen litran tölkkiversion. American Lager on mielestäni omassa iisien maitokauppaoluiden sarjassaan oikein hyvä tuote, joten oli kiinnostavaa päästä maistamaan olutta myös tölkistä ja tekemään pientä vertailua tölkin ja pullon välillä. Tölkkiversio oli omaan makuuni oikein hyvä ja tuoreena oluen rapsakkuus korostui kivasti, kenties jopa enemmän kuin pulloversiossa.

Panimo: Stadin Panimo
Olut: American Lager
Tyyli: Lager
Prosentit: 4,5%
Kantavierre: 8,0 ˚P
Katkeruus: 35 IBU

Tuoksu: Tuoksussa on mangoa, greippiä, limettiä ja pihkaa. Miellyttävän raikas ja melko mieto tuoksu.

Ulkonäkö: Kullanvaalean oluen vaahto on valkea, isokuplainen ja paksu.

Maku: Alkumaussa on jänniä metsäisiä katajanmarjan ja pihkan aromeja. Keskimausta löytyy reilusti havuja, pikkuisen viljanjyviä ja jonkin verran ruohoa, ja loppumausta passionia, limeä ja vaniljaa. Ei mikään järisyttävä makupommi, mutta kivalla makuprofiililla varustettu perusolut.

Suutuntuma: Kevyen ja keskitäyteläisen välimaastoon asettuvan oluen suutuntuma on melko vahvasti puraiseva.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  33/50

Mihin tilanteeseen sopii? American Lager sopii parhaiten yleisjuomaksi arkeen. Raikasta, helposti juotavaa ja pirteää olutta voi hyvin suositella kovin katkeria oluita karsastaville lagerihmisille. Tässä paketissa katkeruus on suhteellisen hillittyä ja moneen makuun istuvaa.

Lisätietoja:

Stadin American Lager Olutoppaassa:
http://olutopas.info/olut/3944/stadin-lager-4-5pros

maanantai 7. syyskuuta 2015

Pastan ja oluen pieni paritusopas

Pastan ja oluen yhdistäminen on viime aikoihin saakka ollut suhteellisen koskematon kenttä. Hyviä neuvoja pastaruokien ja oluiden yhdistelyyn ei ole ollut kovin helppo bongata. Kenties juuri tästä syystä olen saanut viime aikoina lisääntyvässä määrin kyselyjä makaronin ja maltaan maailmojen yhteensovittamisesta. Tässä oppaassa kerron oluen ja pastan yhdistelystä omasta subjektiivisesta ja kasvisruokapainotteisesta näkökulmastani.

Pastan ja oluen parittamiseen pätevät samat perussäännöt kuin muiden ruokien ja oluen paritukseen. Oluen ja ruoan ominaisuuksista voidaan etsiä niin yhtäläisyyksiä, jolloin puhutaan harmoniayhdistelmistä, kuin eroja ja kiinnostavia kontrastejakin. Pastan ja oluen parituksessa lähdetään liikkeelle pastakastikkeesta. Vahvemman makuinen pastakastike vaatii myös juomalta intensiivisyyttä.

Alta löytyy kolme pastaruokatyyppiä, jotka olen melko onnistuneesti saanut paritettua oluiden kanssa. Ruoka-olutparit ovat enimmäkseen omia luomuksiani, joskin niiden inspiraationa ovat osin toimineet myös netti ja viinien ja ruokien yhdistämisen oppaat.


Yhdistelmä 1. Tomaattipohjainen pasta ja olut
Aika iso osa pastoista uppoaa tähän tomaattivoittoisten kategoriaan. Varsinkin tuoretomaattisten pastojen hallitseva maku on yleensä kirpeänmakea tomaatti, jonka yhteensovittaminen oluiden makumaailmaan ei ole ihan yksinkertainen tehtävä. Kovin maltaiset, tuhdit oluet peittävät tuoreen tomaatin happamuuden alleen ja laimeat lagerit puolestaan hukkuvat tyystin tomaattien happamanmakean maun uumeniin. Tuoreen tomaatin kanssa sopivan oluen etsinnässä voi käyttää viinimaailmasta lainattuja ajatuksia ja yhdistää riittävän happaman oluen happamaan tomaattiin. Näin syntyy toimiva harmoniayhdistelmä, joka on parhaimmillaan tuoretomaattisen ja juustoisen pastan, kuten tomaatti-mozzarellapastan tai tomaatti-fetapastan kanssa. Makuyhdistelmässä sekä tomaatin että juuston mauille löytyy vastinparit hapanoluiden maitohappoisesta ja hedelmäis-marjaisesta aromiprofiilista.

Tuliseen kastikepohjaan perustuvien tomaattipastojen kohdalla hapanolut ei ole paras vaihtoehto. Tulisen ruoan olutkumppanilta on löydyttävä riittävästi luonnetta, aromikkuutta ja runkoa. Katkerahko IPA tai APA solahtaa sujuvasti tulisen kasvis- tai kanapastan seuraan peittämättä herkkiä kasvisten ja kanan aromeja liikaa. Ylenpalttisen ibukasta ja raakaa kumppania kannattaa varoa, sillä se dominoi helposti pastan kevyempiä makuelementtejä. Paras valinta on sopusuhtaisesti katkera ja enemmän hedelmäinen ja sitruksinen kuin mäntymäinen olut.

Pippurinen, täyteläinen ja parmesaanilla höystetty tölkkitomaattipohjainen pasta, kuten pasta bolognese edellyttää ruokajuomalta paksumpaa runkoa ja astetta tuhdimpaa mallasprofiilia. Täyteläisen tomaattikastikkeen seuraksi sopii osuvasti karamellinen, maltainen ja kevyesti sitruksinen amber ale.



Yhdistelmä 2. Vihreä pasta ja olut
Vihreällä pastalla tarkoitan pastaa, jonka kastike on väriltään vihreä ja valmistettu pääosin vihreistä kasviksista. Vihreät kasvikset, kuten pinaatti, basilika, kevätsipuli, kaali ja herneet ovat sopusoinnussa sellaisten oluiden kanssa, joiden humaloinnissa on mukana yrttisyyttä, limettisyyttä tai ruohoisuutta. Vihreiden kasvisten ja pale alen yhdistelmä on yleensä toimiva, muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi sitruunaruohoon taittavat vehnäoluet ja ruohoon päin taittuvat sekä sitruksiset sessio-IPAt.

Syvien makujen muodostamaa kontrastia voidaan hakea käyttämällä vihreän pastan seurana kastanjaisia oud bruineja tai punamarjaisen makuisia punertavia hapanoluita. Nämä oluet luovat pastan seurana syksyisen, tumman ja pehmeän makukombinaation. Vihreän ja punaisen kontrasti luo yllättäviä metsäisiä makuja ja vie ajatukset luontoon.


Yhdistelmä 3. Nuudeliwokki ja olut
Itämaisen nuudeliwokin seurana tarjottavaa olutta kannattaa miettiä wokin perusominaisuuksien pohjalta. Onko wokkisi makumaailma vahvasti mausteinen vai mieto ja pehmeä?

Voimakkaasti maustetun nuudeliwokin kanssa sopivia vaihtoehtoja ovat rapsakasti humaloidut sitruksiset pilsit. Pilsin rapsakkuus raikastaa mausteista ruokaa ja maltaisuus tuo mukaan pehmeitä, makeahkoja sävyjä. Tulisen nuudeliwokin kanssa myös katkera ja hedelmäinen IPA toimii yleensä hyvin.

Miedon wokin kanssa voi valita vaalean hapanoluen tai vehnäoluen riippuen siitä, millaisia täytteitä wokkisi sisältää. Vehnäolut antaa varsinkin kukkakaalin, porkkanan, tofun ja muiden mietojen kasvisten makujen nousta esiin. Hapanolut taas istuu oman kokemukseni perusteella hyvin yhteen punasipulin, valkosipulin, halloumin, kaalin ja hapanimelän kastikkeen kanssa.

Tässä olivat omat tähänastiset lempparini. Uusia yhdistelmiä muhii mielessäni jatkuvasti ja vinkkejä hyvistä olut+pastakomboista otetaan myös aina ilolla vastaan.

Ps. Jutun tarkoitus ei ole mitenkään erityisesti Buxtonin panimon promoaminen, mutta jostain syystä olen vaan nauttinut kyseisen panimon oluita usein ja menestyksekkäästi pastan kanssa. Kuvissa olevat oluet voi varsin hyvin korvata haluamillaan samantyyppisillä tuotteilla.

Samettinen sarvipää-IPA: Dieu du Ciel! Corne du Diable

Taustaa: Dieu du Ciel! on Kanadan Montrealista kotoisin oleva panimo, jonka tuotteet ovat erinomaisia nautiskeluoluita. Itse tulin heti pari panimon olutta maistettuani siihen tulokseen, että Dieu du Cielin oluita on jatkossa oltava aina kaapissa odottamassa niitä pysähtyneitä sinisiä hetkiä ja hiljaisia iltoja, jolloin ikkunasta ulos katseleminen on ainoa to do-listalta löytyvä asia. Corne du Diable, eli Pirun sarvi korkattiin yhden tällaisen hetken saapuessa. Etiketin tutkiskelua seurasi seesteinen tunnelma kuparisen oluen vähitellen täyttäessä lasin. Dieu du Ciel! osaa totisesti seisauttaa kellot.

Panimo: Dieu du Ciel!
Olut: Corne du Diable
Tyyli: India Pale Ale (omasta mielestäni jenkki- ja brittityylisen IPAn välimuoto)
Prosentit: 6,5 %
Katkeruus: 50 IBU

Tuoksu: Alkutuoksusta erottuu pihkaista ja neulasmaista havumetsän tuntua. Päätuoksu on karamellinen, yrttinen, sitruunaruohoinen, kaurarouheinen, kastanjainen ja vaahterasiirappinen. Lopputuoksussa on kardemummaa ja vaniljaa. Oluen tuoksun kaari mäntymetsästä kinuskikeksin kautta tuoreeseen pullaan herättää aistit.

Ulkonäkö: Punakuparin värisen oluen vaahto on luonnonvalkea ja melko suurikuplainen.

Maku: Alkumaku on persikkainen, karamellinen, kukkainen ja limettinen. Keskimaussa on karpaloa ja kinuskia. Loppumaku on mantelinen, maltainen ja vaniljakermainen. Tasapainoinen, joskin makeahkoon suuntaan kallellaan oleva makukokonaisuus.

Suutuntuma: Pehmeä, keskitäyteläinen suutuntuma, jonka puolivälissä tuntuu kevyttä rapeutta. Hiilihapot ovat vähäiset ja hyvin pyöreät.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  40/50

Mihin tilanteeseen sopii? Ihan ensiksi täytyy sanoa, että ihmettelen hiukkasen tämän oluen Olutoppaassa saamia kovin kriittissävyisiä kommentteja. Corne du Diable on samettisen linjan IPA, jossa tuskin edes on haettu äärimmäistä katkeruuskokemusta. Siksi se on syytä käsitellä omassa sarjassaan. Tällainen olut sopii eritoten karamellisten, toffeisten, mauntäyteisten ja pehmeiden India Pale Alejen ystäville. Parhaimmillaan se on sellaisenaan rauhallisesti nautittuna, kuten Dieu du Cielin vivahteikkaat oluet yleensäkin. Olut ei ole ihan parasta Dieu du Cieliä, mutta silti suosittelen lämpimästi sen testaamista.

Lisätietoja:
Dieu du Ciel! Corne du Diable Olutoppaassa:

Dieu du Ciel! Corne du Diable Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/dieu-du-ciel-corne-du-diable/31102/

tiistai 1. syyskuuta 2015

Pehmeäpiirteinen arkisaison: Slottkällans Saison

Slottkällans Saison rinnallaan siideri ja vuohenjuustosalaatti
Taustaa: Slottkällans Bryggeri on Ruotsin Uppsalassa majaansa pitävä vuonna 1997 perustettu pienpanimo. Slottkällans luottaa yksinkertaisuuteen ja panimon oluet ovat yleensä tarkkaan harkitun simppeleitä sekä helposti juotavia. Panimon saison noudattaa tuttua kaavaa selkeälinjaisuudessaan, joskin saisonista paljastuu maistelun myötä myös yllättävän vehnäolutmaisia puolia.

Panimo: Slottkällans Bryggeri
Olut: Slottkällans Saison
Tyyli: Saison
Prosentit: 6,5 %

Tuoksu: Hiiva, mustapippuri, vehnäleipä, päärynäisyys ja mausteisuus yhdistyvät pehmeässä ja miellyttävässä tuoksussa.

Ulkonäkö: Vaalean kullan värisen oluen vaahto on valkea ja pienikuplainen.

Maku: Maultaan toisaalta makeahkon banaanisessa, persikkaisessa ja omenaisessa ja toisaalta vehnäisessä, hiivaleipäisessä ja viljaisessa saisonissa on paljon vehnäolutmaisia piirteitä. Katkeruutta ei ole juurikaan havaittavissa, enemmänkin kyse on maalaismaisen leipäisestä, perinteisestä ja miedosti funkysta saisonista.

Suutuntuma: Saisonin suutuntuma on paksuhko, pehmeänpyöreä ja melko hiilihapokas.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  37/50

Mihin tilanteeseen sopii? Maistelin tämän oluen vuohenjuustosalaatin kanssa ja totesin yhdistelmän olevan lähes täydellinen. Olut ja salaatti muodostivat sopivasti happaman, hitusen makean, hedelmäisen, viljaisen ja täyteläisen kermaisen kokonaisuuden. Sellaisenaan ehkä vähän tylsähkö olut saa valtavasti puhtia sopivasta ruokaseuralaisesta. Vuohenjuuston ohella myös muut pehmeät, happamat ja miedohkot juustot voisivat olla hyvää seuraa tälle oluelle.

Lisätietoja:

Slottkällans Saison Olutoppaassa:

Slottkällans Saison Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/slottskallans-saison-2014-/253386/