torstai 18. elokuuta 2016

Suomen retroin olutfestari: Kymijoki Beer Festival 2016


Viime viikonloppuna vietettiin tämän kesän Kymijoki Beer Festivalia jokseenkin sateisessa ja koleahkonpuoleisessa säässä. Kontrasti edellisen vuoden helteeseen ja paahteeseen oli silmiinpistävä.

Ruokapuoli painottui tällä kertaa burgereihin; tässä vegeversio munakoisolla ja halloumilla
Ruokakojuja

Lisää ruokakojuja...

Ja vielä lisää ruokakojuja
Saavuin paikalle perjantaina kolmen ja neljän välillä, jolloin porukkaa oli paikalla vielä hyvinkin maltillinen määrä. Käytännön asiat sujuivat festareilla pääosin samaan tapaan kuin viime vuonnakin: maistelulasi oli edelleen saksalaistyylinen, järkälemäinen kolpakko, panimoiden tiskit olivat tanssilavan pihan yhdellä puolella ja mukava grilliruoka- ja burgerpainotteinen ruokapuoli toisella ja sisätiloihin pääsi tarvittaessa käymään kunnollisessa vessassa, juomaan vettä ja lämmittelemään (sisätilan ja ulkotilan simppeli, mutta kaiken tarvittavan sisältävä kokonaisuus on yksi niistä KBF:n plussista, joita ei voi liikaa korostaa).

Tapahtumaolut vehnäinen ja hedelmäinen Kaiku
Tutun ja turvallisen ohella mukana oli myös jotain uutta, nimittäin maksuranneke, jolle ladattiin ennakkoon rahaa oluiden ja muiden juomien sekä ruokien maksamista varten. Ranneke toimi tapahtumassa hyvin, mutta idea sinänsä herätti minussa kaksijakoisia tunteita. Tavallaan ranneke oli kätevä ja jouheva tapa maksaa: ranneke esiin, kännykän ruutu kiinni rannekkeeseen ja siinä se. Jotenkin se kuitenkin tuntui tukevan kyseenalaista ajatusta siitä, että kaikki rannekkeelle ladattu raha pitäisi saada kulutettua illan aikana, no matter what. Varsinkin, kun rannekkeelle jääneiden rahojen palautusta olisi joutunut hakemaan erikseen rekisteröitymistiskillä, alle kolmen euron summia ei edes saanut takaisin ja jokaisesta palautuksesta perittiin euron palvelumaksu.

Lervig / Põhjala Walnut Porter
Etenin KBF:ssä melko pitkälti etukäteen pohtimaani reittiä, joskin pieniä syrjähyppyjäkin tuli matkan varrella tehtyä. Festarin olutkattaus oli sopivan kokoinen, joten riittävä osa mielenkiintoisimmista minulle uusista oluista oli helppo maistella yhden iltapäivän ja illan aikana. Paikalla olivat kotimaisista panimoista Teerenpeli, Bryggeri, Maku Brewing, Malmgård, Hiisi ja Vakka-Suomi. Lisäksi ulkomaisia juomia tarjoiltiin Gastropub Betonyn, Diamond Beveragesin ja Servaalin tiskeiltä.

Olutsuosikkini löytyivät Diamondin, Betonyn ja Servaalin kulmauksesta. Otin Betonyn tiskiltä aloitusoluena Lervigin ja Põhjalan Walnut Porterin, jonka pähkinäisyys ja suklaisuus taittui kuivaan kahvisuuteen harmonisesti ja eleettömästi. Puhdaspiirteinen tulkinta miedosta porterista toi mieleeni vahvasti myös jonkun toisen aiemmin maistamani oluen, mutten saanut päähäni, minkä.

Hiisi Leimaus (kyllä, olut oli lähes kirkkaankeltaista)
Tein vaivihkaa pientä mango-chiliolutvertailua muiden maistelujen rinnalla ja totesin kotimaisen ja ulkomaisen toteutuksen asiasta eroavan suuresti toisistaan. Hiiden mangolla ja habanerolla höystetty IPA Leimaus oli alkumaultaan trooppisen hedelmäinen ja vahvalla jälkipoltteellaan juojansa yllättävä olut. Maussa oli selvää keltaisen paprikan aromia, josta tykkäsin kovasti.

Founders Mango Magnifico
Toinen mango-chiliolutvertailuni olut oli alkuillasta nautittu Foundersin Mango Magnifico; olut, jonka maku muodostui kerrassaan makoisasta yhdistelmästä suussasulavan makeaa mangohilloa ja mietona taustalla kurkkivaa punaista chiliä. Epäilin ennakkoon, josko korkea alkoholiprosentti (10 %) toisi mukaan tiettyä pistävää liköörisyyttä, mutta sellaista ei ollut alkuunkaan havaittavissa. Hieno olut aidosti hedelmäisellä tavalla makean, syvän makuisen ja runsaan oluen ystävälle.

Boneyard / Lervig Double Black Tide
Tulipa Kymijoen kupeessa maistettua myös yksi erinomainen Black IPA. Boneyardin ja Lervigin yhteistyöolut Double Black Tide oli täyteläisen tuorelakritsinen, kuivan kaakaoinen ja veikeästi passionhedelmäinen olut, joka ei häikäissyt katkeruudellaan, vaan persoonallisella aromikkuudellaan. Tätä olutta en onnistunut bongaamaan tapahtuman olutlistalta, mutta onneksi huomasin sen pullokaapissa.
Illan haikeus
Olutpuoli tarjosi juuri sopivasti uusia makuja myös kokeneemmalle oluenmaistelijalle. Kuten olen jo aiemmin maininnut, piskuinen Kymijoki Beer Festival ei kuitenkaan erottaudu muista olutvalikoiman laajuudella, vaan omalla ainutlaatuisella tunnelmallaan. Joen rannalla tanssilavalla järjestettävä olutfestari huokuu kesäromantiikkaa ja paikalla olevien parta- ja pitkätukkahipsterien määrä rajoittuu lähes tyystin tiskien takana seisoskeleviin panimojen myyntimiehiin. Tapahtumassa on tanssilavatunnelman ohella muutakin nostalgista: jotain IPAa tiedustelevien Kouvolan kujien kollien ja näiden jotain siideriä kyselevien tyttöystävien seassa luoviessa tuntuu kuin olisi hypännyt ajassa kolmesta viiteen vuotta taaksepäin aikaan, jolloin miehet joivat IPAa ja naiset sidukkaa. 

Musiikkikin on Korialla omaa luokkaansa: missä muussa oluttapahtumassa voi kuunnella, kun torvisoittokunta tuuttaa tulemaan sekalaisen kattauksen niin Queenia kuin Kirkaakin ja todeta seinän takaa hiljaa kantautuvan Boheemin puhallinrapsodian sopivan yllättävän hyvin olutfestaroinnin taustalle. Yleensä en niin perusta musiikista olutfestareilla, mutta KBF:n tiloissa jopa torvimusiikki toimii.
Kokonaisuutena festari oli jälleen oiva ja sympaattinen. Ensi vuotta varten annan kuitenkin yhden vinkin: ottakaa valikoimaan yhden desin annokset, ainakin niistä vahvimmista oluista. Esimerkiksi Foundersin maahantuotavat oluet ovat usein hyvinkin voltikkaita ja niistä pieni annos riittäisi hyvin. Pikkuannos ohjaisi myös maistelua sivistyneempään suuntaan.

Lisätietoa Kymijoki Beer Festivalista:
http://www.beerfestival.fi/2016/

torstai 11. elokuuta 2016

Tärppejä vuoden 2016 Kymijoki Beer Festivalia varten

Festarille ominainen originelli olutlasi ja se maisema...
Huomenna alkaa yksi Suomen kesän kivoimmista oluttapahtumista Kymijoki Beer Festival, joka järjestetään perinteiseeksi muodostuneeseen tapaan Kouvolan Korialla Kymijoen rannan kuvankauniissa maalaismaisemassa. Tapahtuma on viime vuodelta tuttuun tapaan kaksipäiväinen ja saatavilla on niin oluita, siidereitä kuin monenmoista ruokaakin. Vaikka tänä kesänä en ole kiertänyt oluttapahtumia yhtä aktiivisesti kuin kahtena edellisenä kesänä, aion kuitenkin käydä KBF:ssä perjantaina. Olutlistan pikainen silmäily tuotti taas tukullisen olutvinkkejä teille, joiden matka suuntautuu huomenna tai ylihuomenna Kouvolan kupeeseen.

Aikaisempi Kaiku taustallaan jokinäkymä
Vuoden 2015 Kaiku oli saison
Vinkkejä aloittelevalle olutharrastajalle tai KBF-ensikertalaiselle:
Festariolut Kaiku (4,5 %)
Kymijoki Beer Festivalin oma nimikko-olut Kaiku on joka vuosi vähän erilainen, mutta kuitenkin aina helposti lähestyttävä olunen. Tämän vuoden Kaiku on vehnäolut, jota kuvaillaan raikkaasti aromihumaloiduksi. Vehnäoluen ystävälle olut voi olla portti katkerampien oluiden kiehtovaan maailmaan, kun taas muille festarikävijöille olutta voi suositella festarin korkkaamiseen.
Bryggeri Pils (4,5 %) tai E.S.P.A. (4,5 %)
Kaupan pils- ja lagerhyllyjen väliin helposti jämähtävä perinteisen kategorian olutharrastaja voi festareilla napata lasiinsa Bryggerin Pilsin, joka on oiva kesäjuoma ja maukas ruokajuoma. Grilliruoasta pitävä olutharrastaja voi kokeilla samaisen panimon E.S.P.A.a sekä sellaisenaan että liharuokien, eritoten sianlihan kera.
Bryggeri Rosé (8,8 %) tai Nøgne Ø Kriek of Telemark (7,0 %)
Marjaviinejä, puolikuivia valkoviinejä ja roséita suosivan viininharrastajan lasiin sopii esimerkiksi Bryggerin Rosé. Maukas punamarjaisuus, hillitty happamuus sekä teemäiset ja kukkaiset aromit viehättänevät kepeiden tai marjaisten viinien ystävää. Kriek of Telemark taas toimii, jos tykkäät kirsikan mausta jogurttisen happamalla twistillä. Molemmat ovat kokeilemisen arvoisia tuotteita aloittelevalle olutharrastajalle, jonka mieleen ovat kuiva siideri, marjaviini tai happamat mehut ja limsat.
Malmgård Huvila X-Porter (7,0 %)
Tutkimusmatkan tummien oluiden puolelle voi aloittaa helpohkosta, mutta varsin miellyttävän kahvisuklaisen makuisesta X-Porterista. Tätä olutta parempaa pehmeyden, aromikkuuden ja katkeruuden tasapainoa voi olla vaikea löytää. Yksi omista kotimaisista all time-suosikeistani.

Tätä ei festareilla tällä kertaa ole saatavilla, mutta hyviä Founderseja löytyy silti
Vinkkejä tuhtien makujen ja tummien oluiden suosijalle
Hiisi Kyyttö (5,3 %) tai Lervig / Põhjala Walnut Porter (5,5 %)
Tummista oluista tykkäävälle Hiiden Kyyttö on pehmeä lasku festaripäivään. Kyytön maku on lempeän maitokahvinen ja kotoisan kaakaoinen. Kyyttö-aloitus pitää makuaistin skarppina vahvempia ja tuhdimpia oluita varten. Myös Lervigin ja Põhjalan Walnut Porterin oletan olevan herkullinen, muttei överi-intensiivinen aloitusolutvaihtoehto.
Founders Dark Penance (8,9 %) tai Founders KBS (12,4 %)
Mikäli tummat oluet maittavat, visiitti Diamondin tiskille on enemmän kuin suositeltava. Foundersin mustanpuhuvaan kaksikkoon kuuluu kaksi hyvin erilaista, mutta erinomaista tuotetta. Valitse suosikkisi makusi mukaan: joko hyperkatkeran sitruunalakritsainen Dark Penance tai maapähkinävoinen, tuhdin tummasuklainen ja espressoinen KBS.
Hiisi Iku-Turso (9,0 %)
Iku-Turso on suomalainen makua tursuava Imperial Stout. Tämän valtava maku turruttaa makuaistisi, mutta on se sen arvoista. Loppuillan herkutteluolut, johon on syytä keskittyä riittävällä pieteetillä.
Stone Imperial Russian Stout (10,8 %)
Sanotaan, että Ratebeerin Imperial Stout TOP50-listallakin kummitteleva Stone-mörkö on täyteläisen kaakaoinen, lakritsinen ja hieman puuhun vivahtavakin olut. Kymijoen pimenevissä illoissa saatat alkaa kaivata sellaista.
Lervig 3 Bean Stout (13,0 %)
Kaakaopapua, kahvipapua ja vaniljaa tuhdin kermaisella pohjalla ja sopivalla katkeruusasteella. Riittäisi yksinään täyttämään herkkujen tarpeen koko illaksi.

Vinkkejä IPA-intoiselle
Maku Brewing IPA (7,3 %)
Suosikki pitää pintansa, eikä suotta. Maku IPA on erinomainen, tasapainoinen ja trooppisen tuoreen makuinen olut, eritoten hanasta.
Hiisi Humulus Lupus (9,0 %)
Balanssia löytyy tästäkin. Humulus Lupuksen maussa karamelliset, katkerat ja trooppiset vivahteet ovat sulassa sovussa, eikä kokonaisuus lipsahda hetkeksikään imelyyden puolelle.
Stone IPA (6,9 %)
Laatupanimon laatu-IPA, jota voi pitää yhtenä nykyaikaisen IPAn mittapuista. Maku on sitä klassista: sitrusta, humalaa ja mäntymetsää, mutta harvinaisen hyvin handlattuna.
Founders Devil Dancer (12 %)
Katkeransuloinen lopetus mukavalle illalle tai iltapäivälle? Tässä oluessa on kiitettävästi IBUja ja humaloinnin takaa 10 humalalajikkeen cocktail.

Vinkkejä mielenkiintoisten makujen metsästäjälle ja maustettujen oluiden ystävälle
Inki Pale Ale (5,7 %)
Inkiväärin mausta inspiroituneelle osuva valinta on Hiiden Inki Pale Ale. Sopii myös gluteenitonta olutta etsivälle.
Malmgård Dinkel (4,5 %) tai Emmer IPA (6,2 %)
Malmgårdin kiinnostavat viljatutkielmat antavat uutta näkökulmaa viljojen ja oluen väliseen suhteeseen.
Julmajuho (7,7 %)
Savuporter, joka saattaa muuttaa käsityksesi savuisista oluista. Soljuva kokonaisuus.
Nøgne Ø / Denali Chaga Stout (8 %)
Pakurikääpä taitaa olla oluiden maustamisen nouseva trendi. Tässä pakurikääpä on päässyt tuomaan maamaista ja turpeista aromiaan suklaiseen stoutiin.
Founders Mango Magnifico (10 %)
Tulisuus ja mangon maku samassa paketissa. Foundersin taidot tietäen lienee tämäkin melkoinen pläjäys.

Lopuksi bonuksena vinkki festarien jatkoiluun ja etkoiluun:  Kouvolassa, niin yllättävää kuin se Kouvolan luonteen tuntien onkin, on avattu ilmeisen laadukas olutravintola Gastropub Betony. Mikäli majapaikkasi on ensi viikonloppuna Kouvolassa tai sen välittömässä läheisyydessä, kannattaa tsekata myös tämä ravintolauutuus. Betonyssa järjestetään 12.8. myös Põhjalan Tap Takeover, joka sekin on varmasti mielenkiintoinen.

Lisätietoja festarista:
http://www.beerfestival.fi/2016/

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Olutmatkailua Englannissa: Buxton ja Peak Districtin ympäristö

Olut hotellihuoneen ikkunalla
Yllätyssateenkaari n. 600 metriä korkean mäen huipulta nähtynä
Sateenkaari vähän matalammalta katsottuna

Heinäkuu oli blogissa hiljaiselon aikaa, sillä kuukausi hujahti melkein kokonaan kesäreissujen parissa ja palasin näppäimistön äärelle vasta vastikään. Heinäkuuhuni kuului myös yksi ulkomaanmatka, jonka kohteena oli Englanti, tarkemmin sanottuna Manchesterin lähellä sijaitseva Buxton. Buxtonia ympäröi upea Peak Districtin ylänköalue, jonka tärkeimmät osat kuuluvat Peak Districtin kansallispuistoon. Alueen kumpuilevat maisemat, pysähtyneen oloiset kylät ja lampaista valkeapilkkuiset ylängöt saavat mielikuvituksen vaeltamaan Humisevan harjun aikaan. Sadunomaisella seudulla sadekuurotkaan eivät tunnu samalta kuin yleensä: silloin tällöin vuokra-auton ikkunan kastelevat sadekuurot ja pilvistä pehmeän siniharmaaksi värittynyt taivas tuntuvat jotenkin kuuluvan asiaan. Samoin kuin odottamatta laakson pohjalle laskeutuva sateenkaari.

Näkymä huoneen ikkunasta puistoon

Grosvenor House Buxtonissa
Peak District ja sen lähiseutu ovat oivallisia vierailukohteita kuvankauniita maisemia etsivälle ja luonnossa viihtyvälle matkailijalle, mutta alueen antiin kuuluu myös jotain ihan muuta. Kiitettävä ja kiinnostava oluttarjonta suhteellisen suppealla ja helposti kartoitettavalla alueella oli merkittävä osasyy siihen, että matkakohteekseni valikoitui tällä kertaa Buxton ympäristöineen. Joka pubista ja kuppilasta löytyvien real ale-hanojen ohella aluetta leimaa myös vahva ja eloisa pienpanimosektori. Luonteva ja edullinen yöpymispaikka alueella matkaavalle on B & B, eli Bed & Breakfast, jollaisia voi bongata melkein joka kadunkulmasta. Omalla reissullani puiston äärellä Buxtonissa sijaitseva Bed & Breakfast Grosvenor House tarjosi kotoisan levähdyspaikan erilaisten retkien ja pyrähdysten välillä sekä oivallisen kasvissyöjän aamupalan.




Itse Buxtonin oluttarjonnan kovinta ydintä ainakin itseni kaltaisen olutharrastajan näkökulmasta on Buxton Brewery. Kyseinen panimo on mielestäni yksi maailman parhaista ja siksi Buxtonin Tap Housessa vierailu oli yksi reissun kohokohdista. Buxtonin panimobaari sijaitsee Buxtonin pikkukaupungin keskustassa ulospäin perinteisen brittiläisen näköisessä ja sisältäpäin katsottuna tiivistunnelmaisen kotoisassa harmaanbeigessä tiilitalossa. Hanassa on aina Buxtoneita laidasta laitaan ja mukana on useimmiten tuttujen klassikkojen ohella myös jotain spesiaalimpaa sekä versiointeja klassikko-oluista. Reissun aikana mieleen jäi erityisesti Bourbon Skyline, jonka epäilin ennakkoon tunkkaiseksi, mutta joka osoittautui yllättävän raikkaaksi ja harmoniseksi tulkinnaksi viskitynnyrissä kypsytetystä berliner weissesta. Myös Mango Shoothie IPA oli hanasta erinomainen, samaan aikaan rapsakan raikas ja mangosorbettisen herkullinen. 

Buxtonin ruokia: pitaleipäni salaatilla...

...ja seuralaiseni sliderit
Baarin valikoima kallistuu vahvasti Buxtonin omiin tuotteisiin, mutta myös muuta on saatavilla. Maukas baariruoka kuuluu Tap Housen pakettiin ja myös kasvissyöjälle löytyy aina jotakin täyttävämpää suuhunpantavaa. Buxton Tap House on osuva paikka myös tuliaisia metsästävälle, sillä baarista löytyy mukaan ostettavien lukuisien laadukkaiden Buxtonin oluiden ohella muutama tyylikäs panimopaitamalli erilaisilla kuoseilla ja väreillä. Jos asuisin Buxtonissa, tästä tulisi varmasti kantapaikkani.





Tuliaisia Magic Rockilta
Heti reissun ensimmäisenä iltana oli pakko päästä vierailemaan Magic Rockin Tap Housessa, joka kartalta katsottuna näytti olevan ihan lähellä Buxtonia. Visiitti Magic Rock Tap Houselle otti mutkaisten ja hitaasti ajettavien teiden takia paljon enemmän aikaa kuin ennakkoon osasi odottaa. Retki oli kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoinen. Panimobaarin konsepti muistuttaa paljolti Buxton Tap Housen vastaavaa, eli hanassa on hyvänkokoinen setti panimon omia tuotteita, oluita saa ostaa mukaan yksittäin tai kätevissä kuuden tölkin pakkauksissa ja panimopaidoista on saatavilla useita erilaisia malleja. Magic Rock Taphousen erikoisuus on teeman mukaan vaihtuva ruokatarjonta: lyhyt, mutta monipuolinen pubiruokamenu vaihtelee päivittäin. Ruoat grillataan pihagrillissä.

Maistelulautanen
Mainittakoon tässä myös, että panimobaarista sai kivoja kuuden oluen maistelulautasia, joihin sai valita pienen maisteluannoksen itseään eniten miellyttävistä hanaoluista. Itsekin tuli kokeiltua maistelulautasta ja tuoreista oluista löytyi monta suosikkia: hedelmälihainen Inhaler Pale Ale, tuoreeltaan ihanan hedelmäsuolainen ja karviaismehuisen hapan Salty Kiss sekä maitokahvinen ja pähkinäinen Common Grounds Porter. Baarin ulkoasu oli pelkistetyn graafinen ja korkea hallimainen tila tuntui avaralle ja valoisalle. Jostain syystä mieleen tulivat BrewDogin Suomen baarit. Magic Rockin baari oli kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus ja myös palvelu oli avuliasta ja miellyttävää.



Buxtonin ja Magic Rockin panimoiden ohella alueella sijaitsee myös klassikkopanimon mainetta nauttiva Thornbridge Brewery. Thornbridgen panimon baari pitää majaansa rähjäisen oloisella teollisuusalueella, jossa ainakin oman kokemukseni perusteella riski tiilen tai metalliosan päähän saamisesta on melkoinen raksamiesten kiipeillessä katoilla ilman turvavälineitä milloin mitäkin painavaa muassaan. Panimon baarin ja kaupan yhdistelmä itse ei ole rähjäinen, vaan miltein kliinisen puhtaan oloinen tila, jonka eri puolille on ripoteltu harkitusti Thornbridgen erilaisia oheistuotteita, panimopaitoja ja olutpulloja. Pulloja voi ostaa paikan päällä maisteltavaksi tai mukaan. Hanaoluita havittelevan on syytä tarkastaa Thornbridgen panimon kalenterista, minä päivänä hanat aukeavat, sillä hanat ovat jostain kumman syystä suurimman osan ajasta kiinni. Taitavasti  brändätty panimo tarjoilee tuotteitaan hanoista vain tapahtumapäivinä, mutta onneksi kaikkia muita tuotteita hanaoluita lukuun ottamatta saa aina panimon aukioloaikoina.

Magic Rock Common Grounds Porter
Englannissa real ale on saavuttanut jonkinlaisen kansallisjuoman aseman, joten britteihin matkaavan turistin kannattaa maistaa myös paikallisia, erinomaisia real aleja. Omalla reissullani real ale jäi hieman paitsioon lukuun ottamatta Magic Rockin Tap Housessa maistettua makoisan pähkinäsuklaista, maitokahvista ja mustaherukkaista Common Grounds Porterin Caskiversiota. Matkan aikana tuli kuitenkin todettua omin silmin, että brittiläinen olutmaailma ei ole vain real alea ja matkan Englannin nummille voi hyvin tehdä myös toisenlaisesta näkökulmasta. Oli erittäin kiva päästä myös näkemään ja kokemaan, millaisissa maisemissa kolme kiinnostavaa ja laadukasta brittipanimoa majailee ja minkälaisia niiden oluet ovat tuoreina hanasta nautittuina, omalla kotireviirillään keskellä kauneinta Keski-Englantia.

Loppuun kokoan matkaa harkitseville vielä muutaman vinkin alueen kohteista, joihin ei liity olut, mutta jotka itse koin muuten mielenkiintoisiksi ja käymisen arvoisiksi:

Chatsworth House, Bakewell:
- mikä: kartano ja laaja puutarha-alue
- kenelle: kartanoista ja puutarhoista pitävälle, historian ystävälle, esteettisistä elämyksistä nauttivalle
- kuinka kauan varata aikaa: vähintään muutama tunti, mielellään pidempään. Kartanokierros ottaa vähintään tunnin ja puutarhassa samoilemiseen voi varata pari tuntia.
- erityistä: laaja matkamuistomyymälä, jossa kauniita ja hyödyllisiä matkamuistoja

Chestnut Centre Otter, Owl and Wildlife Park, Chapel-en-le-Frith:
- mikä: saukkoihin ja pöllöihin keskittynyt eläinpuisto
- kenelle: eläinten ystävälle, suht hyväkuntoiselle, puisto on epätasaisessa maastossa
- kuinka kauan varata aikaa: pari tuntia riittää hyvin puiston kiertämiseen
- erityistä: Nähtävissä erikoisempia pöllölajeja ympäri maailmaa. Puistossa on kiva kahvila ja monipuolinen matkamuistomyymälä erityisesti pöllöjen ja saukkojen ystävälle

Pavilion Gardens, Buxton:
- mikä: puistoalue ja pieni kasvitieteellinen puutarha
- kenelle: kaikille Buxtonissa kävijöille sopiva kohde
- kuinka kauan varata aikaa: tunnista pariin tuntiin
- erityistä: kahvila-ravintola ja valtava matkamuistomyymälä, jossa paikallisten tuottajien herkkuja, paikallisten taiteilijoiden tauluja yms. Myös oluita on valikoimassa pieni määrä.

Poole's Cavern, Buxton:
- mikä: luola Buxtonin kaupungissa
- kenelle: luolista, luonnonilmiöistä ja historiasta kiinnostuneille, lapsiperheille
- kuinka kauan varata aikaa: kierros luolissa kestää vajaan tunnin
- erityistä: upeassa ja laajassa luolassa voi tutustua ikivanhoihin stalagtiitteihin ja stalagmiitteihin pienen kävelymatkan päässä Buxtonin kaupungin keskustasta. Luolan lähellä olevasta näköalapaikasta on näkymä yli kaupungin.