maanantai 25. kesäkuuta 2018

Tapahtumaraportti: Espoo panee ja juhlii 15.6.2018 @Ravintola Fat Lizard

Tapahtuman paras olut, nam mikä kesärose!
Juhannusviikonloppua edeltävänä perjantaina oli aika korkata taas yksi uusi oluttapahtuma, nimittäin kotikaupunkini tiettävästi eka terassille ulkoistettu ja espoolaisia panimoita esittelevä kaljoitteluhappening Espoo panee ja juhlii. Espoolaisena ja jo aiemmin Fat Lizardin komeaan ja kunnioitettavan tilavaan raflaan tutustuneena olin jo odotellut, milloin tämä otaniemeläinen olutkeidas saisi ensimmäisen kerran toimia tapahtumamiljöönä. Onhan viihtyisän sisätilan ja kivan luonnonläheisen terassin yhdistelmä mitä passelein paikka järkätä tilaisuus jos toinenkin.

Saavuimme mieheni kera terassille kuuden aikaan, jolloin paikalla oli melko maltillinen määrä lähinnä keski-ikäistä, lähes keski-ikäistä ja eläkeläisen oloista olutväkeä. Päivän suosituin tyylivalinta näytti olevan tapiolalaistyylinen vaalea kauluspaita ja siistit housut -kombo. Liskoravintola on selkeästi osannut iskeä vähän uudentyyppisiin kohderyhmiin.

Maisteluliput käteen saatuamme päätimme tsekata ekana terassin tarjonnan. Oluiden määrä ei ollut varsinaisesti päätä huimaava, mutta ihan riittävä yhden illan maisteluun. Yhden desin annoskoko tosin sai mietiskelemään, olisiko olutvalikoima voinut olla laajempikin, kun kerrankin oli saatavilla näin pikkuisia annoksia. Toisaalta, toki isompiakin kokoja oli tarjolla niitä haikailleille ja tällaisella systeemillä pystyi ensin testaamaan haluamaansa olutta ja sitten ottamaan halutessaan santsisetin. Pientä ja vähän isompaakin safkaa oli ulkona myös saatavilla, kuulemma myös burgereita grillattiin terassin välittömässä läheisyydessä.

Ulkona maistelluista oluista mieleen jäi lähinnä järjestäjäpanimon vadelmasaison Saison Rose, joka oli raikkaan vadelmainen, kevyesti hapan ja sopusuhtainen tyylinsä edustaja. Lisäksi tuli maistettua Area 21 IPA:a, joka oli hyvä perus-IPA reippaalla mäntyisellä katkeruudella.


Sisälle siirryimme, kun terassin valikoima tuntui olevan katsottu läpi riittävällä tarkkuudella. Uuden espoolaisen Lumi Brewingin oluista yhtä olimme jo maistaneet ulkona, mutta siitä ei jäänyt hirveästi jälkipolville kerrottavaa. Sen sijaan sisältä bongattu Lumipallo Blueberry Milk IPA oli mielestäni hauska tuttavuus kirpakassa mustikkaisuudessaan ja silti vahvasti IPAhtavassa pihkaisuudessaan. Ei ehkä ihan sitä, mitä odottaisi, mutta toisaalta se ei tässä tapauksessa haitannut. Varsin odotettavan oloinen kokemus oli sen sijaan Espoon Oman Panimon Suvisaaristo Saison. Kivan hedelmäinen, persikkaa ja mietoa mallasta sekä viljaleipäistä aromikkuutta. Onnistunut saison, sanoisin, eikä oluen tarvitse aina olla monimutkaista ollakseen maukasta.

Oluita maistellessa tuli tietysti nälkä, joten tilasimme tiskiltä massiivisilta kalskahtavat burgerit. Hetken kuluttua saimme eteemme sellaiset jötkäleet, ettei ole tosikaan. Kastiketta ja majoneesia valuvien kasvis- ja lihaburgereiden pihvit olivat isot ja mehevät ja makua oli reilusti melkoisen reipasta tulisuutta unohtamatta. Aiemmin on tullut kokeiltua Lihavien liskojen pizzaa, jonka tulisuudessa ja mehevässä juustoisuudessa oli tunnistettavissa jotain samaa kuin tässä, kenties kyseessä on jonkinlainen talon maku tai sitten raflassa vaan on löydetty ne omat kastikesuosikit, joilla höystetään hövelillä kädellä ruoka kuin ruoka. Mutta jos vakikastikkeet ovat näin hyviä, en pistä ollenkaan pahitteeksi niiden hyödyntämistä useammassa annoksessa.

Burgeria sulatellessa olin tyytyväinen, että alla oli mukava tuoli ja olo miellyttävän lämmin, eikä tulevia tai meneviä sateita, tuulia, raekuuroja taikka muita suomalaiseen kesään kuuluvia säätilojen heilahteluja tarvinnut sisällä ruveta sen kummemmin ennakoimaan. Sotkuista ruokaa on vaan jotenkin niin paljon helpompi nauttia sisällä kaikessa rauhassa kuin puupenkillä ulkosalla. Olen jo Kymijoki Beer Festivalista kirjoitellessani maininnut, että parhaalla olutfestarilla on käytössään tiloja sekä sisällä että ulkona ja kävijöillä mahdollisuus vaihdella tilaa fiiliksen ja sään mukaan. Tätä ei voi mukavuudenhaluinen olutbloggaaja korostaa liikaa.

Liskomobiili, of course!

Tapahtumassa oli myös panimoiden haastatteluja sopivan epästrukturoidussa hengessä
Kaiken kaikkiaan kiva uuden tapahtuman aloitus ja sopivasti rouhea toteutus, jossa oli kotibilemäistä henkeä. Kotikutoisuus voi olla Espoo panee ja juhliin valttikortti festarien täyteisessä kesässä, sillä isompien happeningien keskellä on kiva pysähtyä ja ihan vaan olla keskellä kauneinta Espoota. Jos kiinnostus heräsi, tiedoksi, että samainen tapahtuma järkätään kesän aikana vielä kaksi kertaa: 13.7. ja 17.8. Sinne siis kaikki liskot ja liskonmieliset, ja muistakaa saapua nälkäisinä.

Lisätietoa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti