maanantai 16. huhtikuuta 2018

Helsinki Beer Festival 2018: parhaat oluet

Taas viikonloppu vierähti ja arjen alkamisen myötä Helsinki Beer Festivalin 20-vuotisjuhlavuoden perjantai ja lauantai siirtyivät hamaan menneisyyteen. Kävin HBF:ssä tällä(kin) kertaa perjantai-iltapäivän ja alkuillan aikoihin, sillä kyseinen aika on ehdottomasti festarin rauhallisinta ja siksi mielestäni myös miellyttävintä. Tässä taas kännykkäkuvallinen kertomus käynnistä.

Ammattilaistunneilla oli reippaasti väkeä jo heti alusta asti ja porukkaa parveili siellä sun täällä sen verran, että hallia ei ainakaan tyhjyyttään kumisevaksi voinut luonnehtia. Kuten totuttua, aika suuri osa tuntui olevan vähän hukassa ja ihmetteli, mihinköhän sitä olikaan päätynyt. HBF:n ilmaislippuja jaellaan mitä ilmeisimmin hyvinkin hövelillä kädellä myös sellaisille tulijoille, joiden suurin motivaatio paikalle marssimiseen on se ilmainen viina. Ja eipä siinä mitään, monenkirjava kävijäkantahan on aina ollut HBF:n tunnuspiirre. Joskus sitä vaan päätyy spekuloimaan, kumpi ammattilaistunneille pääsyä enemmän voisi arvostaa: sellainen henkilö, joita tapahtuman suhteellisen rikas oluttarjonta kiinnostaa vai sellainen, jota...noh, se ei niin hirveästi kiinnosta.

Olin varautunut HBF:n visiittiin pienellä maistelulistalla, jota tuli noudatettua melko tarkasti paria poikkeusta lukuunottamatta. Listan oluet osoittautuivat pääpiirteittäin mainioiksi. Tähän nappasin pika-arviot muutamasta mieleenpainuvimmasta.

Pyynikin jäkäläinen kummajainen Two Broken Ribs, Reindeer Moss -stout olikin yllättäen ainakin makunsa puolesta aika perinteinen stout, joskin maamaista touchia tässä oli keskimääräistä enemmän. Tuoksussa tuntui pehmeää sammaleisuutta, joka ei ehkä ole ihan se tyypillisin stoutin ensituoksu. Makeahko maku oli yhdistelmä suklaakastiketta, suklaakahvia ja turpeista maamaisuutta. Mukava tuttavuus. Pyynikin Jarin ja Tuijan kanssa tuli muutenkin festareilla turistua, onnea vielä heille ja muille pyynikkiläisille panimon Black IPA:n festareilla niittämistä Vuoden oluen ja vuoden parhaan yli 6-volttisen alen palkinnoista.

Yläkerran slovenialaisista lasiin päätyi ison pullokoon vuoksi vain yksi, eli ennakkoon listaamani Reservoir Dogs Starvation Black IPA. Valitettavasti yläkerrassa oli sama meininki kuin edellisinä vuosina, eli pullo-oluet tarjoiltiin jotakuinkin pakastinkylminä. Oluen lämmettyä kävi kuitenkin ilmi, että kelpo Black IPA oli tullut valittua. Perinteinen lakritsinen, paahdetun maltainen ja greippinen kokonaisuus, ei mitään kovin ihmeellistä, mutta oikein hyvää settiä kuitenkin.

Taasko se juo noita pinkkejä oluita...
Festarin kaksi parasta olutta olivat mielestäni Brekerietin Pink Passion Berliner Weisse ja Olarin Panimon Dibs on the Cacao Nibs. Pink Passionin maussa oli hedelmäsorbettia ja kirpakkaa sitruunaa. Makua riitti berliner weisseksi varsin runsaasti ja miellyttävän hapan jälkimaku oli pitkä. Puhdas, maukas ja persoonallinen tyylinsä edustaja.

Dibs on the Cacao Nibsissä puolestaan vaikutuksen tekivät tuhti, öljyinen suutuntuma ja kermakaakaoinen ja suklaakakkuinen, tasapainoisen pehmeäntäyteläinen maku. Mukava olut Olarilta. Pienen huomautuksen antaisin maisteluannoksen koosta, joka oli ehkä noin 5-7 cl. Vaikka olen pienten annosten puolestapuhuja, niin olisi sitä olutta saanut olla vähän enemmänkin. Kokonaiskäsitys mausta vaatisi pikkuisen suurempaa maistelumäärää.

Lopuksi odotettu (niin vissiin) arvio Hodarifillarin hodareista, joista siis maistelin kasvisversiota tuotteesta nimeltä New York. Vegenakki oli fillaristien lupausten mukainen, eli makoisa ja lähes erehdyttävästi tavallisen nakin oloinen, joskin tietty lihamainen metallisuus (onneksi) uupui mausta. Hodarisämpylä oli maukas ja täytteet herkullisia, täytteitä oli myös juuri sopivasti, eli sen verran, että ne pääsivät pikkuisen pursuamaan yli, mutta eivät tulvineet pitkin pöytiä. Lisäpisteitä hodari saa kokonaisuutta virkistävästä kevätsipulista ja lempeän tulisesta chilimajoneesista. Välipalaksi oikein osuva tsydeemi.

Lisätietoa Helsinki Beer Festivalista:
https://www.helsinkibeerfestival.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti